SYDNEY 28.12 - 5.1 osa1

Reissusta kotiuduttiin jo päiviä sitten mutta kirjoitteleminen on jäänyt, sillä kaiken muun kiireen lomassa nappasin etelästä mukaan kivan flunssan, joka on vienyt energiaa ihan kivasti. Meidän reissu oli siitä huolimatta oikein onnistunut: päästiin näkemään ja kokemaan vaikka mitä, naurettiin mahat kippurassa, shoppailtiin, tutustuttiin kaupunkiin ja tutustuttiin uusiin ihmisiin!
Reissukaverina mulla toimi siis yllättävästi Amanda, hänen kanssaan lähdettiin toilailemaan vähän isommalle kirkolle. Lento lähti puoli kuuden aikaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Perthistä, mikä on siis noin tunnin ajomatkan päässä. Ei kuitenkaan haluttu maksaa auton seisottamisesta lentokentällä vaan suunniteltiin että matka taittuisi kätevästi junalla! Ja olisihan se taittunut, mutta matkaan olisi pitänyt lähteä jo yhdeksän jälkeen sillä yöllä ei julkiset kulje. Ensin tunti säntäilyä ympäriinsä ja pikapakkailua, jonka jälkeen saatiinkin tietää, että pari saksalaistyttöä pystyvät heittämään meidät yöllä kentälle. Yksi kuollut jättihämis ja parin tunnin yöunet myöhemmin pääsikin meidän reissu virallisesti alkamaan!
Mennessä lennettiin siis ensin Melbourneen ja siitä sitten Sydneyyn. Matkat meni hyvin, lentokoneruoka oli poikkeuksellisen syötävää ja uni tuli yllättävänkin helposti. Melbournen kentällä ehdin juomaan elämäni ensimmäisen kupillisen kahvia (vaikka Amandan mukaan sitä ei oikeastaan kahviksi voi sanoa, sillä oli niin mietoa...) ja pian havahduttiinkin jo sateisesta Sydneystä. Napattiin kaikki laukut matkaan ja pian jo törmättiinkin meitä vastassa olleisiin Amandan sukulaisiin! Junassa istuskellessa katseltiin kaupungin maisemia, ihmeteltiin kylmyyttä ja haukoteltiin kilpaa. Seuraavat tunnit kuluivatkin syöden ja loppuporukkaan tutustuen, jonka jälkeen mun olikin aika lähteä seikkailemaan kohti omaa majoitustani. Onneksi löysin perille Arlingtoniin, jossa juna-asemalla tapasinkin ihanat tulevat kämppikseni! Tyttöjen kanssa meni kyllä viikko tosi kivasti, sai huokaista helpotuksesta kun tajusi ettei mua ole kusetettu missään vaiheessa hahha. Illalla tuli kyllä uni aika äkkiä silmään, ei haitannut edes pieni torakoiden metsästysoperaatio ennen sitä.
Tiistaina ei saanut nauttia myöhäisestä aamusta, vaan kello pirahti soimaan aivan liian aikaisin. Päivän ohjelmassa oli nimittäin matka Sinisille vuorille, jonne kestää matkata pari tuntia junalla. Mun onnekseni nousin kyytiin heti ensimmäisellä pysäkillä, sillä kaikki vaunut olivat tupaten täynnä ja pari pysäkkiä myöhemmin kyytiin noussut matkaseurueeni pääsi nauttimaan porraspaikoista. Matka meni nopsaan torkkuen ja eräälle vanhalle miehelle jutskaillen, hän kertoi olevansa runoilija, joka matkustaa Katoombaan, eli Sinisten vuorten "pääpysäkille", melkein päivittäin internetin vuoksi. Tuli taas hämmennyttyä ihmisten puheliaisuudesta, tuo meni taas kategoriaan näin ei koskaan kävisi Suomessa.
Ostettiin liput hop on hop off-bussiin, jolla matkusteltiin päivä ympäri vuoria. Kierrettiin parit kävelypolut, käytiin näköalapaikoilla, syötiin kallis lounas, paistateltiin päivää ja ihailtiin tietysti vuorien kuuluisinta nähtävyyttä- kolmea siskoa eli the three sisters. Oli kyllä kiva reissu, kaunis päivä ja maisemat oli tietysti aivan upeat.

Siinä olisi ensimmäinen katsastus meidän viikkoomme, paljon on vielä jäljellä. Nyt kuitenkin on aika irroittautua koneelta hetkeksi, kiskoa salikamat jalkaan ja lähteä muistelemaan jalkojen jumppailua!