Day 14 1/2

Huhhuh mikä päivä eilinen olikaan! Lähdettiin aamulla matkaan puoli yhdeksältä aamulla ja takaisin kotona oltiin reippaat 15 tuntia myöhemmin, melkein jo keskiviikon puolella. Suunnattiin siis kahden perheen (ja kahden suomalaisen au pairin, oli mahtavaa päästä höpisemään Suomeksi!) voimin kohti Perth Royal showta, joka oli siis jättimäinen huvipuisto/tietomaa, ei sitä oikein voi kuvailla. Mulle kerrottiin, että paikka on niin suuri, ettei sitä millään ehdi päivässä näkemään, ja tämä piti paikkansa. Vaikka melkein koko päivä paria pientä istumahetkeä lukuun ottamatta viipotettiin menemään ympäri aluetta, ehdittiin silti näkemään ehkä noin puolet. Siispä sovitiinkin, että suunnataan perjantaina takaisin!

Koko alueen keskellä oli tuollainen iso areena, jossa tapahtui kaikki vähän suurempaa tilaa vaatinut toiminta. Tuolla hetkellä siellä oli menossa esteratsastuskisat, myöhemmin samalla areenalla nähtiin myös monsteriautoja, lammaskoiria ja muita esityksiä. 

Yksi suuri tila oli varattu läntisen Australian maatalousjutuille ja kulttuurille. Siellä muu porukasta pääsi huuhtomaan kultaa, eli etsimään noista vesiastioista "kultahippuja". Lapset oli yllättäenkin ihan fiiliksissä, he jaksoivat etsiä aarteita jonkin aikaa! Siinä vieressä olikin alimmassa kuvassa näkyvä infotaulu, joka kiinnosti tällaista McLeodin tyttäret-fania aika paljon. Olisi niiiin siistiä päästä joskus edes käymään tuollaisella tilalla, työskentelystä puhumattakaan.

Kaloja, kuvia ja kivien maalausta! Itsekin maalasin kauniin taideteoksen josta nyt ei valitettavasti ole kuvaa. Katsoin kateellisena muiden maalauksia, heidän kiviinsä tuli vaikka mitä kuvia kun itse sain aikaan pisteitä ja hymynaaman hahhaaa. En myöskään tajunnut maalata vaan yhdelle puolelle, vaan tuhrin molemmille, joten kiveä ei voinut jättää kuivumaan vaan sitä piti kanniskella ympäriinsä. Oli aika lähellä, etten heittänyt sitä roskikseen, mutta päädyin kuitenkin raahaamaan sen mukanani kotiin. Tyhmästä päästä saa kärsiä, mutta onpa nyt supertyylikäs kivi muistona!

Ostettiin heti alussa itsellemme sellaiset keltaiset kassit, joissa oli myös passi. Alueelle oli muodostettu reitti, jonka varrelta sai tuolla kassilla ja passilla erilaisia etuja/ilmaisia juttuja. Näitä paikkoja on yhteensä noin kymmenen jos oikein muistan, ja me käytiin muutamassa (siinäkin taas huomaa alueen jättimäisyyden!). Yksi näistä oli tuo kasvomaalaus/värityspiste. Lapset värittivät kuvia ja osallistuivat kilpailuun, itse jätin sen väliin mutta hain kyllä omaan kätöseeni pienten koiran tassujen kuvan! Lapset kävivät myös etsimässä metallinpaljastimella kolikoita hiekasta.

Sieltä matka jatkui maitopuolelle ja lehmien pariin! Ihailtiin lehmiä ja muut kokeilivat myös lypsämistä tuollaisella tekolehmällä. 

Seuraavana kohteena oli tuollainen iso halli, joka oli täynnä eläimiä! Alpakoita, vuohia, possuja, marsuja, emuja, tipuja, pupuja, vaikka mitä. Alpakoilla oli vissiin ollut joku esitys, sillä melkein jokaisella oli häkkinsä reunalla sellainen nauhajuttu, mikä annetaan esim. missikisoissa. Oli hassua nähdä niitä eripaksuisessa karvapeitteessä, osalla oli hirveän paksu ja pitkä turkki, kun taas jotkut olivat niin ruipeloita ja kynittyjä! Possut olivat söpöjä (lähinnä ne pikkuiset) mutta kaikki olivat unilla. Yhdessä aitauksessa olikin neljä pienoista porsasta, joita pääsi silittelemän! Pienet tuhisivat vaan, kun ihmisiä virtasi ja kaikki kävivät lääppimässä, voi reppanat.

Possujen lisäksi syliin sai ottaa tipuja, marsuja ja kaneja. Pikkuset tipuset olivat aivan ylisöpöjä mutta samalla kammottavan pelottavia! Yhdessä hetkessä ne olivat rauhassa paikoillaan, sitten alkoikin järkyttävä räpiköinti ja ne halusivat pois. Lapset olivat aivan myytyjä näille pienille, tuijottelivat vain kun tiput istuskelivat heidän käsissään.

Heti hallista ulos astuttua törmättiin suureen ihmisjoukkoon, kuultiin pienen pojan laulua ja nähtiin kyltit "pig racing" eli possuajot! Jäätiin siihen sitten katselemaan, ja pian olikin vuoro pistää possut koppeihin ja päästää ne juoksentelemaan! Yleisö oli jaettu neljään osaan neljän possun kesken, eikä mun villeistä kannustushuudoista huolimatta meidän possu voittanut kumpaakaan kisaa, höh. Mutta possujutut eivät suinkaan loppuneet siihen, vaan seuraavana oli possujen hyppynäytös! Ne kipittivät ramppia korkealle, osa epäröi hetken ja osa posautti suoraan altaaseen. Hassun näköistä joo, mutta taas kävi sääliksi...

Nyt täytyy kyllä tehdä niin, että kirjoitan toisen osan päivästä myöhemmin. Tästä tulee muuten kilometrin mittainen ja julkaisu venyy ensiviikkoon!

Day 13

Kokkikolmonen täällä heippa! Kirjoittelen tätä maha vieläkin jättimäisenä, sillä tehtiin tuossa muutama tunti sitten superhyvää ruokaa. Matka siihen pisteeseen oli mäkinen, päivään mahtui rauhallista aamua, pankin kanssa tappelua,hyvä jalkatreeni, hyviä juttuja lasten kanssa ja huonosti mennyt kauppareissu. Meidän piti siis Jazzin kanssa tehdä itsellemme sapuskaa, sillä Heidi ei ollut kotona ja Lachielle on eri eväät. Jazz sai päättää, mitä tehdään ja tuloksena olikin tuollainen thaityylinen kanawokki! Tykkäsin kovasti ja tuntui maistuvan neidillekin, joten ensimmäinen mun vastuulla ollut ruoka oli onneksi ihan menestys.

En kestä, kuinka sulonen tämä koira voi olla! Se on alkanut seurailemaan mua ympäri taloa, istuu suihkun oven takana mun ollessa suihkussa, tulee aamuisin raaputtamaan mun ovea ja käpertyi nyttenkin mun viereen tähän sohvalle. Ihana kaveri, lievittää vähän ikävää omia koiruleita kohtaan.

Huomenna onkin edessä suuri päivä, nimittäin lähdetään Perthiin Royal showhun! En edes tarkkaan tiedä, miten tuota voisi kuvailla, googlatkoon ken haluaa. Sen tiedän, että rahaa sinne saa kuulema uppoamaan aika paljon ja sitä ei ehdi päivässä näkemään. Mennään sinne perheen ystäväperheen kanssa, tiedossa on paljon juoksentelua lapsosten perässä ja vaikka mitä. Nyt aion ottaa selvää päivän tarjonnasta, valmistella eväät ja mennä aikaisin nukkumaan! 

Day 12

Ihanan rauhallinen sunnuntai takana! Aamulla sai herätä ilman herätyskelloa, makoilla sängyssä juuri niin kauan kuin huvitti. Siitä se päivä lähtikin pyörimään, katsein vähän Vampyyripäiväkirjoja, lähdin keskustaan pyörimään, nautin kauniista päivästä, bongailin lintuja, kävin biitsillä Pollyn kanssa, tein salilla mukavan palauttelupäivän reenin, venyttelin pitkään, kävin ihanassa kylvyssä ja skypettelin kotiin. Hyvä päivä.
Täällä on vettä joka puolella. Tykkään hirveästi tuosta keskustassa olevasta pienestä puistoalueesta jo nyt, vaikken sitä kokonaan ole edes ehtinyt näkemään. Tänään pyörin alueen toisessa päässä, tuollaisen ihanan sillan ympärillä. Niin kaunista! Tuonne pitää päästä vielä joku päivä uimaan.

Day 11

Takaisin eiliseen, sillä illalla kotiin tullessa ei millään jaksanut ajatellakaan tänne kirjoittelemista. Eilinen aamu alkoi lenkkeilyllä ja katsoin hetken lasten perään kunnes he lähtivät isällensä. Tämän jälkeen alkoikin mun vapaus! Katselin hetken Netflixiä ennen kuin suuntasin salille. Salilta tullessa säikähdinkin ihan hemmetisti, sillä Pollykoira ei ollut kotona. En löytänyt sitä mistään, huhuilin ympäriinsä mutta ei. Olin jo ihan varma, että oon jättänyt ovet auki tai jotain muuta ja melkein itkuakin siinä jo tihrustin kunnes tajusin mennä ulos. Autotallin ovi oli kiinni, joten menin sinne kurkkimaan ja löysin Heidin auton! Hän siis olikin tullut ajoissa kotiin ja oli ottanut Pollyn mukaansa päikkäreille. Loppu hyvin kaikki hyvin mutta kyllä sitä tuli säikähdettyä!
Tämän jälkeen alettiinkin jo valmistautua pippaloihin! Matkalla mulle selvisi, että ne ovatkin kihlajaiset. Juhlat olivatkin hieman kauempana, sillä meillä kesti 1,5h ajella sinne. Käytiin matkalla ihastelemassa Heidin ystävän, Alisonin, taloa ja napattiin hänet mukaan. Juhlathan olivat country/western-teemaiset, joten paikalla näkyi paljon ruutupaitoja, minä mukaan lukien! Heille nämä olivat pienehköt pirskeet, mutta mun skaalalla aikas isot. Oli rodeohärkää, latodiskoa, suuri nuotio/kokko ja ympärillä pyöri koko ajan tarjoilijoita, jotka ojensivat naposteltavia. Heillä oli myös hevosia, joita päästiin silittelemään ja meidät kutsuttiin sinne myös ratsastamaan! Toivottavasti saadaan reissu sinne onnistumaan joskus.

Mun kuvat oli surkean epäonnistuneita, joten tässä olisi näitä Heidin facebookista pöllittyjä otoksia. Ylemmässä kuvassa minä, Alison, Stephanie (kihloihin menneen tytön äiti) ja Heidi. Alemmassa kuvassa mukaan tuli myös ylemmän kuvan ottanut mies, ei mitään hajua hänen nimestään :-D
Että sellaiset pippalot! Oli tosi hauskaa, pysyin härän kyydissä ensin 28 sekuntia ja sitten 31! Tämä tosin oli aika surkea suoritus, sillä yksi tyttö pisti kaikki ennätykset uusiksi pysymällä siellä 98 sekuntia! Hän osoittautuikin tosi mukavaksi, jutskailtiin loppuilta ja katseltiin videoita hänen ratsastuskisoistaan hahha. Olisi voinut olla kauemminkin!

Day 10

Hellou!Lasten ensimmäinen lomapäivä takana, paljon edessä. Yllättävän hyvinhän se menikin, ajattelin että kaikki tylsistyis jossain vaiheessa ja tulis kitinää jne mutta iha reippaasti plussalla saatiin päivä pulkkaan!

Kuten eilen kerroinkin, tänään oli myöhäinen kasin aamu. Kiskasin lenkkikamat niskaan ja lähdin seikkailemaan naapuruston teitä pitkin! Aamupalojen sunmuiden jälkeen oli vuorossa legojen rakennusta ja yleistä lasten vahtimista, kun Heidillä oli työjuttuja alakerrassa. Mukaan liittyi vielä pieni, suuresti kuolaava, alle yksivuotias pikkujäpä, jonka mielestä mun sukat olivat supersiistit. Sitten olikin vuorossa pieni pyöräretki keskustaan, josta kaikki kuvatkin ovat. Pienellä fiksauksella saatiin pyörät ajokuntoon ja lähdettiin kruisailemaan! Oli mukavaa ajella ympäriinsä ja nähdä maisemia, ehkä niistäkin tulee tutut tässä ajan myötä.
Iltapäivällä oli aika lähteä huhkimaan salille! Mulla oli taas tuuria, kun pääsin sinne samaan aikaan parin seniorikansalaisen kanssa, ne on aina niin herttaisia eivätkä koskaan tiellä hahha. Hyvän reenin jälkeen oli mukava jatkaa matkaa kotiin syömään!

Kiskoin puurot naamaan (nämä jaksaa ihmetellä mun ruokailumieltymyksiä, puuro ja kananmunat erityisesti ihmetyttävät! Enkä ees oo syöny puuroakaan niinkuin kotona, ehkä neljästi koko aikana), syötiin hieman perjantaipizzaa, koottiin jälleen legoja ja pistettiin leffa pyörimään! Katsottiin The Maze runner eli Labyrintti. Nämä olivat sen jo aikaisemmin nähneet, mutta kun Lachie kuuli etten ole nähnyt hänen lempparileffaansa, oli se pakko katsoa hetimmiten. Ihan hyvähän se olikin, vaikka lopussa meinasin nukahtaa hahha.

Huomenna on taas rento aamu, lenkkeilyä, hieman lasten vahtimista, salia ja sitten suunnataankin Heidin kanssa teemapirskeisiin jonnekin hieman kauemmas! Innolla odotan näitä kekkereitä, toivottavasti vastaavat odotuksia. Laters!

Day 9

Huhhu tämähän meni myöhään mutta ei se mitään, sillä huomenna aamulla saa nukkua myöhään (kaheksaan!) koska näillä alkoi parin viikon loma! Luultavasti en iloitse tästä lomasta enää parin viikon päästä, kun pitää katsoa näiden perään päivisinkin, mutta nyt mun mieleen on vähän myöhäisemmät aamut. Takana onkin hyvä ja hauska päivä! Aamulla sain hetken omaa aikaa (ja otettua pikkuiset torkut) kun Heidi vei muksut kouluun. Sitten olikin aika lähteä salille, jossa tulikin tehtyä toistaiseksi paras Aussireeni! Niin hyvä meno alusta loppuun, on se vaan välillä supermahtavaa hommaa. Sen jälkeen pitikin kaartaa koululle viemään unohtuneita papereita, pyörähdin pankissa ja köröttelin rantakadulla (ensimmäistä kertaa yksin!) Meinasin myös ostaa yhdestä tosi hyvän näköisestä paikasta raakasuklaata, mutta siellä olikin alin mahdollinen ostos 10 dollaria joten se jäi sitten siihen. Aamun mahtava sää muuttuikin kertaheitolla pilviseksi kun sain itseni pihalle tähtäimessä auringon palvonta, joten se sitten jäi siihen. Tuli mieleen ihan Suomen kesä, kylmässä pihalla bikinit päällä ajatellen vain että "varjossakin ruskettuu" hahha.

Lasten päästyä koulusta suunnattiin vähän matkan päässä olevalle kirpparille! Mun ja Heidin piti saada ruutupaitaa ja muuta country-tyylin asustetta, sillä lauantaina on tiedossa kekkerit sillä teemalla. Ruutupaita ja farkut löytyivätkin, sekä myös muutama kirja ja pari muuta vaatetta. Ruokaa naamariin ja kaunista auringonlaskua katsellen kohti kotia. Näiden loman alkamisen kunniaksi he saavat myös valvoa vähän pidempään, joten tiedossa oli legonrakennuskisa, leffaa ja lisää legojen rakennusta. Kisa olikin hauska, kaikista legoista piti kasata joku superhieno juttu ja sitten itse toimimme arvovaltaisina tuomareina ja ratkoimme voittajan. Itse tein pyörillä kulkevan taisteluvaunu-sekamelskan, joka ansaitsi toisen paikan kisassa! Voiton vei Jazzin minion-dj, kolmanneksi tuli Heidin kolmipäinen lohikäärmejuttu ja Lachien alus sijoittui tiukassa kisassa viimeiseksi.

Vasemmalta lähtien mun, Heidin, Lachien ja Jazzin

Onhan se nyt superhieno! Löytyy simpsoneita, tykinkuulia, minion, liekinheittimiä ja vaikka mitä. Taiteellista!

Kisan jälkeen Heidi ja Jazz alkoivat katsoa elokuvaa, kun me Lachien kanssa siirryttiin yläkertaan kasaamaan yhtä hänen lahjaksi saamaansa legopakkausta. Siitä on vuosia, kun oon viimeks kasaillut noita, mutta on ne edelleen kivoja! Meillä oli hauskaa, etenkin sitten kuin vain mä rakensin eikä tullut mitään erimielisyyksiä sen suhteen hahha. Huomenna jatkuu!

Day 8

Täysi työpäivä, aamusali, paketointia, biitseilyä, kirjan loppumisen kriiseilyä, tuliseen ruokaan totuttelua, hyvä smoothie, lämmin päivä ja huoneen siivousta sisälsi mun keskiviikkopäivä, noin esimerkiksi. Ei taaskaan paljoa ole ehtinyt lepäilemään, pitäis siis mennä aikaisin nukkumaan! Helpommin sanottu kuin tehty.

Täällä ajaminen alkaa olla jo helpohkoa, pääsen näitä mun perusreittejä menemään ilman suurta paniikkia eksymisestä(vaikka joka kerta salilta takaisin tullessani ajan risteyksen ohi ja joudun ajamaan jonkin matkaa ennen kuin pääsen kääntymään takaisin). Ei voi muuta sanoa kuin luojalle kiitos automaattiautoista, helpottaa täällä liikkumista niiiiin paljon! 

Biitsillä on mukavaa mutta myös hirveän pelottavaa! Lähinnä tuon/nuiden uiskentelun valvominen siis. Tänään aallot oli oikeasti aika isoja välillä, ja vaikka itse hän väittääkin osaavansa uida tosi hyvin, mietin vaan sitä hetkeä kun se ajautuukin liian kauas ja alkaa huutamaan apua. Siinä saa sitten polskutella koiraa hetken menemään! Toivottavasti näin ei tuu koskaan käymään, olis ihan liian kamalaa.