Mutta siis, tämä tiistai hurahti myös nopeasti! Muksut kouluvalmiiksi ja kouluun, hetki kotitöitä, vähän kirjan lukemista ja kaupoille! Kauppareissu tuli entistä jännittävämmäksi, kun samalla reissulla piti viedä Lachielle kouluun herkkuja, jotka hän antoi luokkakavereilleen. Koulu on siis täysin eri suunnassa kuin keskusta, enkä ollut kertaakaan mennyt koulusta keskustaan! Onneks tajusin sen vasta matkalla, olisi muuten ehtinyt panikoida heh. Matka ostoskeskukselle meni hyvin, en kääntynyt vääristä risteyksistä tai mokaillut muutenkaan! Siellä menikin muutama tunti aika nopeasti, ylläri vain. Kotiin lähti myös jonkin verran tavaraa, onneksi kaikki olivat ostosuunnitelmassa eli tarpeellisia! Hattu, aurinkolasit, hame ja sellaista. Kotimatkalla sainkin tehdä pienen ekstrakierroksen mutta siitäkin selvittiin! Hakiessani lapsia koulusta (ekaa kertaa yksin) olin hieman myöhässä. Näillä on tosiaan tämä systeemi että vanhemmat hakevat lapset, joten paikalla on jokunen muukin. Virallisia paikkoja, josta lapset saavat kyytiin hypätä, on ehkä neljälle autolle (siihen ei saa pysähtyä muuten kuin ottamaan lapset kyytille, jonon pitää liikkua koko ajan. Jos et saa tietyllä alueella lapsia autoon, on tehtävä uusi kierros, johon menee paljon aikaa!)Joten sain odotella aikas kauan. Ei siinä mitään, molemmat lapset olivat ainakin valmiina odottamassa, kun vihdoin pääsin paikalle!
Pakko kyllä sanoa, että aina välillä suu loksahtaa polviin asti ja meinaa itku päästä, kun Lachie osaa olla niin sympaattinen muita kohtaan. Eihän se aina, läheskään, mutta jo tämän lyhyen viikon aikana on ollut monta sellaista hetkeä! Tänään oli kolme, ensin koulusta hakiessa. Olin siis myöhässä, ja sanoin että sori tästä. Hän kommentoi, että ei se haittaa, en minäkään ole aina ihan ajoissa ja sulle tämä on vielä uutta! Sitten rannalle mennessä jouduimme kävelemään pitkän matkan, jotta pääsisimme tälle jollekin hyvälle biitsille, josta he voisivat hyppiä veteen. Tämä ranta oli erityisesti Jazzin mieleen ja hän meitä sinne ohjastikin. Oltiin jo melkein perillä, kun Lachielle valkeni, mikä ranta on kyseessä. Kohde ei ollutkaan miellyttävä, sillä hän teki täyskäännöksen ja ilmoitti menevänsä takaisin kotiin, koska Jazz tahallaan raahasi hänet sille rannalle, vaikka tiesi ettei Lachie siitä pitäisi. Jazz toteaa, että voimme mennä takaisin toiselle rannalle, jos se on parempi, ei haittaa. Mutta Lachie sanookin että ei, mennään vaan tälle rannalle mille oltiinkin menossa, sillä ei se ole niin kamala ja hän haluaa Jazzin pääsevän lempparibiitsilleen koska hän on Lachien sisko ja tärkeä hänelle.
Viimeinen tapahtui nyt illalla, kun oli aika mennä nukkumaan. Lachielle luetaan kirjaa, hän itse lukee hieman ja sitten minä enemmän. Oli aika myöhäistä, uniaika oli mennyt jo ohi, joten totesin ettei lueta koko tarinaa vaan vain osa. Väiteltiin asiasta hetki, ja alettiin lukemaan tarinaa. Kun sain osuuteni luettua, sammutin valot ja toivotin hyvää yötä. Silloin sängystä kuuluu hassusti äännetty Mirva ja (vapaasti suomennettuna) "ei haittaa vaikket lukenutkaan niin paljoa, arvostan sitä kun kuitenkin luet minulle näitä". Nämä oli niitä hyviä hetkiä.
Mutta niin, kuten äskösestä kävi ilmi, oltiin iltapäivä rannalla. Taaperrettiin ensin vaikka kuinka kauas, tultiin hieman takaisin päin ja päästin pedot veteen. Itse pysyttelin pyyhkeen luona kirjan kanssa, toistaiseksi vesi ei vielä houkuttele uimaan! Napsittiin myös paljon kuvia Jazzin kanssa, hän on innostunut mallin hommista ja tykkää olla kuvattavana ja kuvaajana. Kotiin käveltiin auringon laskiessa, oli taas kerran niin uskomattoman kaunista. Auringonlaskun kun saisi purkitettua, ottaisin sitä niin paljon mukaan kotisuomeen. Kotiin päästyä syötiin, muksut katsoivat hetken elokuvaa, hoidin kotityöt loppuun ja pistin heidät unille. Tarkoitus oli mennä salille, mutta kun Heidille tuli työjuttuja niin jouduin jäämään kotiin. Huomenna sitten!
 |
| Uusi lippis! Hattu pitää olla aina päässä, siitä jaksetaan muistuttaa kaikkia joten piti nyt hankkia omia myös. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti