Lapset tosiaan palailivat kouluun maanantaina, joten arkirytmit ovat taas heittäneet häränpyllyä. Päivät alkavat taas musiikin pauhaamisella sekä keittiörumballa lomalla totuttujen rauhallisten ja hitaiden aamun ensimmäisten tuntien sijaan. Harrastuksetkin tulivat takaisin mukaan kuvioihin, illat menevät lapsia minne milloinkin kuskaillessa. En kyllä valita, paljon mukavampaa on tehdä jotain kuin pelailla miljoonatta kertaa samoja pelejä kotosalla!
On tässä onneksi vapaatakin ollut, salilla on tullut käytyä päivittäin ja jokunen leffa katsottua. Toissapäivänä olikin saliviikon ehdottomasti paras hetki, sillä uskaltauduin kysymään joltakin salimarkulta hänen foamrolleria lainaan ja pääsin hieromaan näitä kinttuja! Tuli niiiiin tarpeeseen, heti tuntuu jalat aivan eriltä. Meillä siis salilla ei ole kunnon rullaa, ainoastaan sellainen superpehmeä jolla ei kunnon tuntumaa saa. Ihan alkuaikoina sieltä löytyi parempi, mutta se meni melkein heti rikki eikä ole sen koommin uutta näkynyt. Joskus joulun aikaan kysyinkin eräältä työntekijältä asiasta, hän ei osannut siitä sen koommin mitään sanoa, lupasi vain viedä viestiä eteen päin. Koska mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut, kävin eilen kysymässä paikalle sattuneelta pomolta asiasta ja hän lupasi järjestää mulle rullan, jeiii! Olis aivan mahtavaa jos onnistuis, sais niin paljon enemmän kropasta irti ja saattaisin jopa selvitä hengissä sieltä hieronnasta sitten joskus kun kotiin palaan.
Tyttöjen pihaan kaarrettuamme jäätiin hetkeksi ihmettelemään taivasta, joka oli taas täynnä toinen toistaan kirkkaampia tähtiä. Harmiteltiin talosta ja kaupungista hohkaavia valoja, voin vain kuvitella kuinka upealta ne näyttäisivät täydellisessä pimeydessä kun nytkin oli jo niiin kaunista. Koitin kotiin päästyäni vielä nappailla muutamia kuvia, mutta eihän se ihan putkeen mennyt... Eikä sitä näkyä mitenkään voisi edes ruudulle kaapata, se on koettava itse.
| Tämän parempaa tulosta ei mun pikaisen kuvausreissun jäljiltä löytynyt, tulkaa ja kokekaa itse! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti