49 - Melbourne Cup day!

Eilinen oli varmasti yksi Aussiaikojen parhaista päivistä, vaikka aamulla se ei tosiaankaan siltä vaikuttanut. Miljoona tehtävää asiaa, väsymys ja stressi koko päivästä ei ollut paras yhdistelmä, aamulla ärsytti koko tyhmiin kemuihin lähteminen. Ajatukset kuitenkin muuttuivat kun sain lapset kouluun ja itseni valmiiksi, ehkä tämä ei olisikaan niin kamalaa! Ja sehän oli kaukana siitä.
Melbourne Cup on siis nimensä mukaisesti Melbournessa kisattavat laukkakisat, aika suuret sellaiset, kuulema yksi Austraian tärkeimmistä päivistä! Ymmärsin, että eilinen olikin itärannikolla vapaapäivä, kertoo sekin tapahtuman merkityksestä tälle maalle. Mutta niin, me ei ihan Melbourneen asti lähdetty kisoja katselemaan, vaan matkattiin Perthiin, Ascot racecourselle. Mukana menossa oli mun lisäksi Laura, Amanda, Heidi ja Heidin kaveriporukkaa, tosin pyörittiin suurimmaksi osaksi tyttöjen kanssa kolmestaan ympäri aluetta. Ainoastaan nälän yllättäessä palattiin syöpöttelemään "vanhusten" luo hahha.

Suunnitelmissa oli lähteä matkaan viimeistään puoli 10 aamulla ja tulla mahdollisesti neljäksi takaisin. Noh, päästiin lähtemään kymmenen aikoihin ja oltiin kotona joskus seitsemän aikoihin! Ja oltaisiin voitu jäädä vielä "jatkoilemaan" kasinolle, mutta ei tyttöjen kanssa tiedetty tätä joten jäi sitten välistä, mikä hieman harmittaa. Päivä kuitenkin oli kokonaisuudessaan aivan mahtava, joten ei pidä jäädä surkuttelemaan kasinon ja rahanmenon väliin jäämistä! Paikalle päästyä ostettiin tietenkin liput, saatiin ikärannekkeet (tosi rumat mutta eipäs tarvinnut näyttää passia joka puolella) ja suunnattiin veikkaamaan! Matkalla katseltiin jo hieman kisaan osallistuvia hevosia ja päätettiin omat suosikkimme joten ei tarvinnut perillä sitten niitä pyöritellä. Itse lappujen täyttämisessä oli jo meille todella kokeneille pelaajille tarpeeksi hommaa! Saatiin kuitenkin veikattua ja lähdettiin etsimään paikkaa itse juoksun seuraamiselle.
Löydettiin sopiva paikka, istuskeltiin hetki auringossa ja siemailtiin juomia ennen juoksun alkua. Sitten siirryttiin lähemmäksi jännittämään omien heppojen suoritusta! Ja noh, ruutu oli iso ja porukkaa oli paljon. Hevosiakin oli paljon, mutta ei mitään hajua, miten mun veikkaamat hevoset sijoittui, sillä ruudulta ei erottanut numeroita. Voitto meni kuitenkin yllättävälle kisaajalle, mun veikkaukset jäi pois kärkikahinoista. Onneksi en veikannut suurilla summilla! Sitten etsittiinkin jo Heidin kaverit, moikattiin niitä ja lähdettiin tyttöjen kanssa pyörimään ympäri aluetta. Nautittiin tunnelmasta, ihailtiin ja kauhisteltiin asuja, käytiin tanssahtelemassa, istuttiin lepuuttamassa jalkoja, nappailtiin kuvia ja pidettiin hauskaa. Koko päivä hurahtikin nopeampaa kuin olisin osannut kuvitellakaan!

 Vaikka tosiaan aamulla kriiseilin koko asuni kanssa taas kerran, olin siihen kuitenkin aikas tyytyväinen! Mekko löytyi sunnuntaina pikashoppailun tuloksena 25 dollarilla, eli vajaalla 20 eurolla, kengät olivat 40 dollaria eli alle 30 euroa, laukku aikaisemmin ostettu mutta alle 10 euroa sekin. Ja koko jutussa olin ehkä eniten ylpeä tuosta kukasta, sillä tein sen ihan itse! En olisi maanantaina kaupassa seikkaillessani kyllä koskaan uskonut saavani tuollaista jälkeä aikaan, mutta onnistuin. Hiuksetkin pysyivät yllätykseksi kiharana koko päivän!
Päivän aikana vastaan tuli todella monenlaista tyyliä, osa enemmän ja osa vähemmän onnistuneita. Annoinkin Lauralle kameran käteen ja hän nappaili kuvia sieltä sun täältä, ihmisten tyyleistä pääasiassa. Ihanaa, kun täällä kaikki ovat niin avoimia, kukaan ei kieltänyt kuvan ottamista-päin vastoin! Yleisemmin kaikki olivat innoissaan suostumassa, ainoastaan yksi suostui vähemmän innokkaasti. Yleisesti ottaenkin ihmiset täällä ovat paljon avoimempia ja kehuja satelee joka puolelta, päivän aikana useampi mies kehui mekkoani ja ulkonäköäni kauniiksi ihan vain ohi kävellessä. Illalla pikaisella kauppareissullakin meitä Heidin kanssa ehdittiin kehua useampaan otteeseen! Onhan se totta, että kun sitä kuulee useammin niin merkitys hieman vähenee, mutta ei sitä vielä ole niin paljoa kuullut että siihen osaisi jotain järkevää heti vastata.

Siinä muutamat napsut ihmisten juhlatyylistä. Illalla kotiin ajellessa väsytti uskomattoman paljon, mutta jotenkin me siitä vielä piristyttiin ja lähdettiin käväisemään keskustassa. Tarkoitus oli mennä paikalliseen pubiin katselemaan tunnelmaa, sillä siellä myöskin oli ollut päivällä kisakatsomo, mutta muutaman mutkan jälkeen paikka olikin menossa kiinni kun pääsimme sinne asti. Silloin se ei enää haitannut, vaan suuntasimme kotiin rauhoittumaan ja hoivaamaan uupuneita jalkojamme.
Mutta niin, eilinen oli kyllä upea päivä, toivottavasti selviän Australiaan joskus toistekin katsomaan näitä kisoja, ehkä jopa ihan Melbourneen asti! Ja jos jollekin koskaan tulee mahdollisuus mennä näihin kemuihin niin suosittelen täydestä kympillä.