93&94

Kaksi (tai kolme, riippuu miten laskee) yötä jouluun ja mun joulufiilikset ei oo koskaan ollu näin kadoksissa. Ei tämä nyt vaan tunnu samalta kun ulkona on melkein 40 astetta lämmintä, hiukset on sekaisin suolavedestä ja mun ensiyön toivottavasti hyvät yöunet takaa vieressä pauhaava tuuletin. Mutta ei se huonokaan juttu ole, pääsen ehkä helpommalla ikävän suhteen kun ei aaton lähestymistä tajuakaan.
Tekemistä on taas riittänyt, kuten viimeaikoina nyt yleensäkin. Tässä just tänään tajusinkin, että on oikeasti ollut kaikkea puuhaa viimeaikoina, päivät vaan vilahtaa ohi huomaamatta. Meidän piti olla Yunderupissa tähän päivään asti, mutta muutamien ikävien sattumien myötä porukka olikin jo pakkaamassa kamojaan eilen aamulla mun kurvatessa pihaan. Siinä se päivä sitten hurahtikin, ensin ängettiin kaikki kamat autoihin, kasattiin teltat ja etsittiin kadonnutta omaisuutta ja kohta oltiinkin jo takaisin kotona ja päästiin purkuhommiin! Jazzin synttäreiden jäljiltä talo ei ollut aivan tiptop, eikä tilannetta kyllä yhtään auttanut kaiken mökillä olleen tavaramäärän purkaminenkaan, joten jokunen tunti siinä sitten vierähti kaikkia hommia tehden. Illalla sain onneksi pulahtaa kylpyyn ja rentoutua!

Mun hetki sitten valittelemani kylmyys on nyt tipotiessään, tänne pakahtuu. Lämpötilat huitelevat lähempänä neljääkymmentä, hiekalla kävely on mahdotonta ja autossa kaikki pinnat polttavat. Vietettiin Lachien kanssa tänään muutama tunti rannalla hengaillen, polskittiin vedessä ja rakennettiin hiekkakakkuja.
Tässä viimeisten muutamien päivien aikana mun elämäni rapukiintiö on kyllä ottanut aika räjähdysmäisen kasvuspurtin! Mökillä muksut kalastelivat niitä joesta ja nyt tänään rannalla jotkut löysivät niitä myös ihan rantavedestä. En välttämättä haluaisi omin varpain kyseiseen otukseen tehdä tuttavuutta, joten toivon suuresti ettei sellaista heti vastaan tulisi. Jotenkin en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että rapuja tosiaan löytyy merestä ja varsinkin tuolta joesta, vaikka tottakai niitä nyt on! Selviän kuitenkin niiden kanssa samoissa vesissä kunhan pysytään tarpeeksi kaukana toisistamme, vaikka nyt kun tämän ääneen totesin niin luultavasti törmään moisiin heti huomenna...

Rapubongailun jälkeen taaperrettiin kotiin nappaamaan välipalaa ja minä lähdin salille. Yksi hikisimmistä jalkapäivistä ikinä antoi paljon potkua loppupäivään, joka sisälsi pyykkivuoren madaltamista, kokkailua, postipaketista kuoriutuneiden suklaiden tuhoamista ja leffan katsomista. Piti myös kirjoitella ja postittaa kortteja, jotka on ollut tuossa pöydällä jo kuukauden päivät, mutta sen tekeminen jäi taas... Ehkä ennen Sydneyn reissua!
Periaatteessa takana on helppo päivä, mutta jostain kumman syystä oon silti aivan poikki! Voisikin kokeilla mennä oikeasti ajoissa nukkumaan, tekis vissiin ihan hyvää.