Hellurei vain täältä sängyn pohjalta. Eilinen ja tämä päivä ovat olleet aussiaikojen huonoimpia, huono olo sekä pääkipu ovat olleet superkiireen lisäksi mun kavereina. Perhe tuli tosiaan su-ma-välisenä yönä kolmen aikoihin kotiin, joten lapset nukkuivat aamulla hieman ja toinen meni kouluun vasta päivällä. Vaikka he nukkuivatkin hieman pidempään aamulla, oli koko reissupoppoo aikas väsynyttä eilen, mikä aiheutti kaikkea pientä nahistelua ja ärsyttävää kitinää koko päivän ajalle. Kierrätin eilisen aikana varmaan melkein koko talon vaatevarastot pyykkikoneen läpi, tai ainakin siltä se tuntui. Ei siis ehtinyt missään vaiheessa pysähtymään, joten meikäläinen ei kyllä ollut parhaalla mahdollisella tuulella kipuilujeni kanssa. Aivojen toimintaa kuvaa myös se, että lähdin hakemaan Lachieta partiosta mun uusilla flamingotossuilla. Ostin sellaiset tänne sisäkäyttöön, sillä ne on helppo vain tökätä jalkaan tarpeen iskiessä (ja onhan ne nyt syötävän söpöt!) Ja kuinka ollakaan, havaitsin olevani partion pihalla tossukat jalassa! Noh, saatiimpas hyvät naurut.



Tänään noustiin myöskin väärällä jalalla huonosti nukutun yön jälkeen. Oon aina saanut kehuskella kaikille mun hyvillä unenlahjoilla, joten näiden huonompien aikojen yllättäessä tulee aina suuuuri shokki. Näin painajaisia, heräilin vähäväliä ja sitä rataa. Lasten kouluun viemisen jälkeen sain kuitenkin mennä takaisin unille, mikä vei väsyn pois! Päivä kului toimistohommissa nopsaan ja lasten koulusta hakeminen tuli yllättävän pian. Tässä ei ehdi oikein mitään tehdäkään, sillä kun sain välipalat laitettua, syötyä ja siivottua olikin aika lähteä viemään Jazzia harrastuksiin ja nyt istunkin täällä huoneessani kirjoittamassa. Kohta pitäisi lähteä hakemaan tyttö kotiin, tehdä ruokaa, suunnata salille ja sitten Amandalle leffailemaan. Kiirettä pukkaa!
Nuo höpinät kirjoittelin tosiaan muutama tunti sitten, nyt istuskelen myöskin tässä sängyllä mutta suuntana on unten maailmat. Kävin salilla hieman hikoilemassa, päätin pitää kevyehkön viikon joten ohjelmassa oli ihan vain aerobista liikkumista. Sieltä kaarsin suoraan Amandalle leffailemaan ja matkalla tapahtui jotain, mitä olen odottanut jo kuukauden, näin nimittäin kenguruja!! Siinä ne rauhassa söivät ja pomppivat, piti oikein pysähtyä ottamaan kuvia. Pari tuntia myöhemmin kotiin ajaessa toverit olivat vaihtaneet toiselle puolelle tietä mutta siinä ne edelleen syöpöttelivät.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti