Kruisailusta kuumeiluun

Hups, tässähän ehti jo hetkinen vierähtää edellisestä postauksesta! Tässä kuitenkin reippaasti juttua näiltä kuluneilta päiviltä.

1.5.2016

Hieman flunssaiset terkut 1770ltä! 1770 on siis paikkakunta jos joku ihmettelee. Saavuin tänne tosiaan perjantain ja lauantain välisenä yönä kolmen aikoihin ja nyt viiden tunnin päästä (kahdelta sunnuntain ja maanantaina välisenä yönä) hyppään bussiin kohti Hervey Bayta. Kaksi päivää täällä menivät hujauksessa ja tavoitteista jonkinlainen rentoutuminen tuli saavutettua! Surffaamaan en siis päässyt, vaikka täällä sitä olisi saanut harrastettua kaikista halvimmalla, sillä eilinen mieto kurkkukipu paheni suureksi ja mukaan yhtälöön astui pienoinen kuume. En kuitenkaan antanut sen häiritä, vaan näin paikkoja olotilan antamissa rajoissa.

Matkaa tänne oli tosiaan sen 8h ja pääsin kuin pääsinkin perille vaikka bussikuski matkaan lähtiessä mietti josko mut pitäisi jättää välille! Hikisestä Airliesta kunnolla ilmastoituun bussiin hypätessä huppari unohtui isoon matkalaukkuun eikä neuletakki riittänyt pitämään mua lämpimänä, siitä nyt sitten kärsitään. Sormet ristissä että ensi yön matka menee paremmin. Bussipysäkki on noin puolen tunnin matkan päässä tästä Agnes Waterin kylästä/kaupungista, onneksi välillä kulkee shuttlebussi jolla pääsee helposti kulkemaan perille ja checkaamaan sisään hostelliin.

Eilen heräsin hyvillä fiiliksillä päivään ja aamupalan jälkeen lähdin tutustumaan paikkoihin. Paikkoihin tutustumisella tarkoitan siis kävelyä rannalla, rapujen bongailua ja surffaamisen katselua. Ei paha ollenkaan! Ystävämme aurinko pilkisteli myös välillä pilvien takaa ettei hiki ihan ehtinyt kuivumaan. Rantakävelyn lisäksi eilisen aktiviteetit  rajoittuivat auringonlaskuretkeen, IGAan (paikallinen siwa) kävelyyn ja hostellilla chillailuun.  Sijoitin myös roposeni pyykin pesuun, ihana lämpö kun saat minut hikoilemaan kuin pienen porsaan! Ilta tosiaan meni hostellilla teetä hörppiessä ja hengaillessa, koitin ottaa rauhallisesti ja karkoittaa orastavan flunssan näin kauaskauas pois.

Suunnitelma ei valitettavasti onnistunut, tänään heräsin kurkku hyvin kuivana ja hautasin heti haaveet surffauksesta. Vaikka aamulla olo oli suoraan sanottuna karsea, päätin kuitenkin tehdä jotain päivän aikana. Otin siis suunnaksi Scooter Roo Tourin! Päädyin siis kruisailemaan moottoripyörältä näyttävällä skootterilla ympäri Agnes Wateria ja 1770tä parinkymmenen muun kanssa. Aluksi meno näytti kyllä aika vaaralliselta, moni  meidän ryhmästä ei ollut koskaan ajanut millään mopolla/skootterilla ja sen näki… Säilyttiin kuitenkin kaikki hengissä, wohoo! Päivä/iltapäivä kului siis ympäri maita ja mantuja ajellessa, kenguruja bongaillessa ja ihmisille jutskaillessa. Oli kivaa! Ei ehkä kuitenkaan ihan niin erikoista kuin ajattelin mutta ei nyt voi sanoa että katuisin retkelle osallistumista.

Retken jälkeen istuskeltiin hetki toisella hostellilla ennen bussikyytiä tänne omalle hostellille. Viimeiset kolme tuntia onkin tullut kökötettyä tässä sohvalla muille reissaajille jutellessa ja tätä kirjoittaessa. Haluaisin kovasti käydä suihkussa, mutta se ei nyt oikein ole vaihtoehto monestakaan syystä : a) mulla ei oo huonetta, joten joutuisin käydä ulkosuihkussa mikä ei oikein tässä flunssatilassa houkuta, b) juuri eilen pesty pyyhe kastuisi eikä ehtisi kuivumaan ennen matkaan lähtöä, eli se ja kaikki muutkin kamat haisisivat ihan kuolemalle kun pääsisin Hervey Bayhyn c) en halua sijoittaa 2 ylimääräistä dollaria pyyhkeeseen. Näiden (suurten ja vakavien) syiden johdosta tyydyn jättämään suihkun huomisaamulle!

Mulla lähtee tosiaan bussi Hervey Bayhyn kahdelta aamuyöllä ja perillä ollaan hieman enne kuutta aamulla. Sieltä tulisi jotenkin selviytyä hostellille, ilmaiset bussit eivät taida kulkea niin aikaisin. Kyselin juuri äsken hostellilta parasta keinoa päästä sinne, jos heistä ei kuulu niin pitää alkaa googlailemaan. Herveyssä mulla on aikaa vain yksi päivä, sillä haluan viettää Noosassa ainakin kaksi päivää. Aamulla siis alkaa kunnon turistikierros ympäri parhaita nähtävyyksiä!

3.5.2016                                                                                                                                                                                                     

Helou, täällä sitä viiletetään vuorostaan punaisen Greyhoundin kyydissä kohti Noosaa! Premierin vuoro ei jostain kumman syystä kulkenut tänään, joten piti maksaa (liikaa) vaihtoehtoisesta kyydistä Noosaan. Tuleepa ainakin nähtyä vähän eri firman toimintaa ja toistaiseksi Greyhound on saanut pari aika isoa plussaa: ilmaisiin matkatavaroihin kuuluu kaksi alas menevää matkalaukkua sekä kässärit ja ainakin tämän vuoron kuski on sikakiva! Okei, eilinen Premierkuskikin oli tosi ystävällinen, antoi esim mun mennä läpi ison matkalaukkuni kanssa ja sen jälkeen vielä neuvoi kaikessa jottei vastaisuudessa tulisi ongelmia. Silti, tämä mies jutteli mukavia, sanoi ettei vastaisuudessa mun eväskassin takia tarvitse ottaa ylimääräistä laukkua jne. Hinta vain on aika iso miinus!

Hervey Bayssa tuli siis vietettyä yksi vuorokausi aikas rennoissa tunnelmissa. Bussimatka oli huono, en saanut nukuttua ja tärisin kuumeeni kanssa. Herveyhyn päästyä istuin melkein kaksi tuntia Mäkkärissä odottamassa päivän ensimmäistä shuttlebussia, sillä niitä nyt ei ylläripylläri puoli kuudelta aamulla kulje. Loppu hyvin kaikki hyvin, bussi tuli ja pääsin hostellille suihkuun, aamupalalle ja nukkumaan. Törmäsin myös toiseen suomalaiseen, sillä hostellin työntekijä oli suomityttö. Muukin paikan henkilökunta oli tosi ystävällistä ja mukavaa, voin lämpimästi suositella Flashpackers Hervey Bayta kaikille! Uudehkot ja siistit tilat, hyvin varusteltu keittiö, hieno elokuvahuone, rento meininki ja hyvät tyynyt(!!). 

Muutaman tunnin päikkäreiden jälkeen pääsin jättämään tavarat huoneeseen ja lähtemään tutkimaan paikkoja. Mun Hervey Bayn tutkimusretkeily oli aika vähäistä, lähinnä selvisin lähimpään ruokakauppaan ja apteekkiin. Pistin elämän ranttaliks ja söin tonnikalapastan sijaan pastaa ja jauhelihakastiketta. Mukaan humahti hieman liikaa jotain ihan hyvälle tuoksunutta aasialaista ilmaishyllyltä löytynyttä maustetta, haju ja maku eivät kohdanneet ja tämä hieman laski makuelämyksen tasoa mutta ei anneta sen häiritä. Loppuilta meni uudelleen pakkaillessa, viini&juusto-illassa ja brittitytöille jutskaillessa. Meillä oli tosi kivaa mutta kaikki mummoiltiin, heti kymmeneltä toivoteltiin hyvät yöt ja painuttiin unille.

Aamulla heräsin taas jo seitsemältä, ihana unirytmi. Sainpas siinä laiteltua kamat rauhassa kasaan ja syötyä aamupalan pitkän kaavan mukaan. Ilmaisruokahylly aiheutti kyllä yhden tämän aamun parhaista hetkistä, sillä joku oli lahjoittanut kananmunan ja moniviljaleipää!!! Syöksyin äkkiä nappaamaan moiset aarteet itselleni ja nautin harvinaisen tyhmä ilme naamallani leipäni. Hostellilla oli siis kyllä ilmainen aamupala eli kunnon valkoista leipää, hilloja, maitoa ja muroja. Namnam, nämä jäi välistä ja keittelin itselleni puuroa.

Nyt tosiaan istun Greyhoundin hiostavilla nahkapenkeillä ja matkaan kohti Noosaa. Kaikki matkaajat tuntuvat kehuvan paikkaa, joten odotukset ovat aikas korkealla. Toivottavasti tulee hauskat pari päivää! Noosan jälkeen tieni vie Byron Bayhyn viikonlopuksi, toivottavasti sekin paikka on maineensa arvoinen.

4.5.2016

Voi kyllä, Noosa on näyttänyt hyvän puolensa minullekin ja päässyt lempparipaikka-listalleni. Paikka on sopivan kokoinen ja rento, ympärillä on kumpuilevat sademetsät ja meri, kukapa ei tykkäisi? Löysin hostellille helposti ja pääsin suoraan levittäytymään alapedille (aina voitontanssien arvoinen juttu jos onnistuu nappaamaan alasängyn itselleen). Majoitun Nomads-ketjun hostellissa ja onhan tämä ihan ok, keittiö ehkä huonoin toistaiseksi mutta muuten tilaa riittää ja ylipäätään on ihan siistiä. Eilen illalla hostellin baarissa oli ladies night, jonne menin parin brittitytön kanssa nauttimaan meidän ilmaiset juomat, pelaamaan biljardia ja kuuntelemaan karaokea. Karaoke oli kyllä kauniisti sanottuna ihan kamalaa, musiikin ja laulun voimakkuudet eivät tosiaankaan menneet yhteen joten siedettävienkin laulajien kuuntelu oli tuskaisaa. Minä ja toinen tytöistä saatiin jo kymmenen jälkeen tarpeeksemme ja lähdettiin nukkumaan, mummoelämää once again.

Tänä aamuna olikin aivan ihanaa herätä pitkien yöunien jälkeen virkeänä! Kävin kaupassa täydentämässä tonnikala- ja banskuvarastot, välttelin hyvällä menestyksellä suklaahyllyjä ja bongasin kalkkunaa alennuksesta. Kivan aamupalahetken jälkeen olikin aika kiskaista urheilukamppeet ylle ja lähteä talsimaan kohti Noosan Kansallispuistoa. Ennen lähtöä arvuuttelin hieman että kannattaako mennä ja millaisen kierroksen tekisin. Päädyin kiertämään noin 7km lenkin upeissa maisemissa ja ei kyllä kaduta yhtään! Bongasin surffareita, upeita lahtia, isoja hämähäkkejä, paljon hymyileviä ihmisiä ja (kohokohta) koaloita!!! Useampi tunti vierähti helposti niin upeissa maisemissa, kannattaa ehdottomasti käydä jos täälläpäin joskus vierailette.

Kotiuduttuani kokkailin itselleni taas vaihteeksi tonnikalapastaa, voi olla että kotiin päästyä ei tule kyseistä ruokaa hetkeen syötyä…  Nyt koitan tyhjennellä puhelinta, latailla sekä kameran, puhelimen että minun akkua ja miettiä loppuillan pläänejä. Toivottavasti brittitytöt tulevat kohta takaisin, voisi keksiä yhdessä jotain kivaa tekemistä! Huomenna tosiaan tulee taas istuttua melkein koko päivä bussissa, sillä matkaan ensin muutaman tunnin Brisbaneen ja siitä vielä jokunen tunti Byron Bayhyn. Vielä pitäisi selvitellä kyytejä bussipysäkiltä hostellille ja voisihan sitä hieman tutkia Byronin aktiviteetteja, muutama kokonainen päivä voisi sisältää jotain suunniteltuakin ohjelmaa.

First week gone

Heipat täältä Airlie Beachilta! Viikko on mennyt uskomattoman nopeasti, en voi ymmärtää että oon ollu reissussa jo/vasta niin kauan. Haikein mielin huomaan päivien vähenevän, kohta ollaan jo kotona. Mulla on tässä kirjoitettuna tunnelmia sunnuntailta, kun hengasin Mission Beachilla rauhallisessa hostellissa yhden yön verran. Varoitan, tästä tuli aikamoinen kilometripostaus!

Hyvää iltaa täältä pienestä Mission Beachin kaupungista/kylästä. Matkustin tänne tänään aamulla Cairnsista ja olin kyllä lievästi yllättynyt kun astuin bussista ulos: ei ihmisiä. Ollaan ihan landella! Tai siis, onhan täällä ihmisiä siellä täällä ja autoja menee mutta kun on kerinnyt tottua edes jonkinlaiseen ihmisvilinään niin onhan tämä tyhjää. Asiaan vaikuttaa tietysti myös sunnuntai, mikään paikka ei ollut auki joten ihmiset eivät myöskään olleet kaupoilla tms.

Mission Beach on tällainen pieni kyläpahanen pari tuntia Cairnsista etelään. Reppureissaajien matka tänne käy yleensä laskuvarjohyppyjen perässä, eipäs täällä paljoa muuta olekaan tehtävissä. Meno on tosi chilli, tämän yön majoitun tällaisessa pienessä hostellissa jossa perinteiset aussibiisit tai didgeridoo soi.  Työntekijät hengailevat asukkaiden kanssa lähes koko ajan eikä menoa häiritse basson jumputus tai autojen kaasuttelut. Ihan rennon letkeää menoa siis mutta en silti haluaisi jäädä toiseksi yöksi!

Koko päivä on mennyt hieman väsyneissä tunnelmissa, sillä lauantaina oli pitkä päivä. Heräsin 11 tunnin yöunien jälkeen edelleen hieman väsyneenä mutta päätin kuitenkin lähteä pyörimään kaupungille. Kävelin päättömästi Cairnsin keskustassa, tsekkasin sekä marketin että laguunin ja nappasin itselleni vedenkestävän kertakäyttökameran Whitsundaysin reissua ajatellen. Kaupunkikierrokselta palattuani kokkailin tonnikalapastaa ja nautiskelin sen terassin (silti liian kuumassa) varjossa. Täällä ei kyllä hiki pääse kuivamaan tai varpaat paleltumaan!

Ja kuten yleensä, kiirehän siinä sitten tuli. Mulla oli illaksi varattuna lippu Party Bussiin, joka kuljetteli meitä läpi Cairnsin parhaiden menomestojen kaksikerroksisessa bussissa. Tapasin heti alussa kolme tosi mukavaa jenkkityttöä, joiden kanssa tulikin koko ilta reivattua! Oli tosi hauskaa, tapasin paljon ihmisiä, osallistuin kisoihin ja nauroin maha kippurassa. EI kaduttanut yhtään lähteä vaikka aikaisemmin arvoinkin hieman, sillä tänään oli tosiaan lähtö puoli kahdeksalta.

Aamulla bussiasemalle suunnistaessa saattoi kyllä hieman mietityttää että miksen nukkunut muutamaa tuntia enemmän, mutta pienet torkut yllättävän mukavassa bussissa saivat fiiliksen kohoamaan. Kunnes saavuttiin määränpäähän eli Mission Beachille. Asiaa ei parantanut yhtään se fakta ettei täällä ole verkkoa! Mulla ei siis toimi kännykkä muutoin kuin wifin avulla, oli oikein kiva huomata asia siinä vaiheessa kun koitin soittaa Amandalle että missäs tytöt menee, milloin nähdään? Asioilla on onneksi tapana järjestyä ja niin kävi nytkin, juuri hetki sitten saattelin roadtrippaajat takaisin uskollisen Toyotansa luo ja vilkuttelin heipat.

Aamupäivä meni tosiaan wifin perässä juostessa, istuin muutaman tunnin erään resortin ruokailutilassa säätämässä kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Lopulta päätin raahata itseni laukkuineni päivineni lähimmälle hostellille, josta luojan kiitos löytyi vapaa sänky ja ilmainen wifi. Tunnin päiväreippailua lukuun ottamatta täällä onkin tullut hengailtua koko päivä, nyt illalla Aman, Miran ja heidän reissukavereidensa kanssa. Mulla kävi myös hyvä tuuri ja sain huonekamuikseni kaksi mukavaa Hollannista kotoisin olevaa tyttöä, joiden kanssa aika on kulunut ihan reipasta tahtia. Saatiin myös nauttia aina tervetulleesta ilmaisesta BBQ:sta, sillä hostelli päätti tarjota meille dinnerin! Gourmee ”hampparit” koostuivat iki-ihanista valkoistakin valkoisemmista leivistä ja makkaroista, nam. Mutta kun budjetissa pyritään pysymään niin ilmaiselle ruoalle ei sanota ei!

Nyt handlaan (toivottavasti) pyykit, järkkäilen kamat kasaan ja lähden unten maille. Huomenna tiedossa on 8h bussissa istumista, toivon kaikki sormet ja varpaat ristissä saavani luettua edes jonkin verran pääsykokeisiin! Pitää koittaa potkia itseä hieman takamukselle niin jospa se tästä. 

29.4 Airlie Beach

Huhhuh millainen viikko mulla onkaan takana! Maanantai tuli istuttua bussin penkissä, torkkuen ja pääsykokeisiin lueskellen. 8h vierähti yllättävän nopeasti, sain sopivasti tilaa itselleni ja penkit olivat bussi-mittapuulla tosi mukavat! Toistaiseksi siis mun kokemukset Premierin busseista on ollu hyviä enkä (vielä) oo saanu ekstrahintaa ylimääräisestä laukusta (koputan puuta…). Matkattiin hostellille brittiporukan kanssa ja päästiin jopa samaan huoneeseen nukkumaan eli huonetoverit oli ihan jees! Ilta hurahti dinneriä kokkaillessa ja ihmisten kanssa jutellessa, vastaan tuli jopa yksi suomalainen tyttö, jonka kanssa oli kiva höpistä.

Tiistaihin heräsin jännittyneenä ja aikaisin. Kaupasta hieman evästä päivän ajalle, chekkaus botskille, pakkausta ja tulevien päivien kuvittelua. Hostellilla törmäsin kahteen samalle laivalle tulevaan brittityttöön, joiden kanssa hengailin ennen lähtöä. Puoli kahden aikaan tavattiinkin koko reissupoppoo matkatoimiston edessä, hypättiin bussiin ja ajettiin satamaan. Ensinäkemältä Clipperi vaikutti hieman pienemmältä kuin kuvissa mutta hyvin me kaikki 44 reissaajaa sinne mahduttiin!

Sinä iltana purjehdittiin pieni matka sopivaan lahteen, joka toimi meidän majapaikkana ensimmäisen yön. Laskettiin pienemmästä liukumäestä, hypittiin veteen (tein takaperinvoltin!!!) ja tutustuttiin toisiimme. Syötiin maukasta dinneriä, pelailtiin pelejä ja ihailtiin vedessä leikkiviä delfiinejä.

Keskiviikko alkoi aikaisella herätyksellä, sillä miehistö huuteli meidät aamupalalle puoli seitsemältä. Hieman tankattuamme jatkettiin torkkumista kannella laivan etenemistä katsellen. Aamun ohjelmassa oli koko saariston kuuluisimpien nähtävyyksien, Whitehaven beachin ja Hill Inlet-näköalapaikan katsastaminen. Käveltiin pienen sademetsän läpi saaren toiselle puolelle, jossa meidän silmiemme eteen avautui upea näkymä. Sää ei ollut täydellisen pilvetön koko aikaa, itse asiassa oli aika tuulista ja satoi vettä kun uitiin. Tämä ei kylläkään haitannut, sillä päästiin pelleilemään isoissa aalloissa! Ja meidän siirryttyä pois vedestä aurinko tuli esiin ja päästiin kahlailemaan kirkkaassa vedessä ja nauttimaan lämmöstä. Otettiin paljon kuvia, koitettiin tehdä ihmispyramidia useampaan otteeseen ja hengailtiin rantsussa.

Loppupäivä kului myöskin pitkälti vedessä, ensin päästiin snorklailemaan, hyppimään kannelta ja laskemaan suuremmasta ilmalla täytettävästä liukumäestä. Myöhemmin meidän tie vei syvemmälle veteen tutkimaan koralleja lähemmin, sillä päästiin sukeltamaan! Pienen ohjauksen, sopimusten kirjoittelun ja tavaroihin tutustumisen jälkeen löydettiin itsemme rantavedestä harjoittelemassa hengitystä ja muita perusjuttuja. Ennen kuin huomattiinkaan kaikki oli ok ja jatkettiin matkaa oikeasti sukeltaen kohti syvempiä vesiä. Ja kuinka upeaa se olikaan! Riutta oli kaunis vaikkei niin värikäs kuin mielessäni sen olin kuvitellut. Vajaa puoli tuntia hujahti kuitenkin nopeampaa kuin osasin kuvitellakaan,  pian mun puku täytettiinkin ilmalla ja kelluin pinnalla kuin korkki. Sukeltamista pitää päästä kokeilemaan joskus uudelleenkin! Sukeltelun jälkeen matka jatkui kohti seuraavan yön majapaikkaa upeasta auringonlaskusta samalla nauttien.

Viimeisen illan kunniaksi polkaistiin kunnon bileet käyntiin, miehistö toi meille kasan vanhoja (rumia) vaatteita, joista kokosimme toinen toistaan upeampia asukokonaisuuksia ja kisailtiin eri kisoissa. Muutaman tunnin hauskanpidon jälkeen jatkettiin tanssimista, kauniin tähtitaivaan ihailua ja delfiinien bongailua. Mukaan mahtui myös muutamat pelit ja tanssibattlet, hauskaa siis riitti!

Viimeinen päivä alkoi myös hirmuaikaisin ja matka jatkui kohti toista snorklailu/sukeltelupaikkaa. Olisin kovasti halunnut sukeltaa toisenkin kerran, olisimme saaneet ottaa jopa kamerat mukaan, mutta budjetti ei nyt tällä kertaa venynyt sinne asti. Tyydyin snorklailuun, kaloja oli vain murto-osa edellispäivän snorklailuun verrattuna mutta riutta itse oli upeampi. Nuudeleiden päällä lilluttelun lisäksi hypittiin muutamat hypyt ennen märkäpuvun riisumista viimeisen kerran.

Yhdentoista aikaan laiva ankkuroi itsensä satamaan ja oli aika siirtyä maan kamaralle (vaikka päässä heittää edelleen kuin laivassa olisi). Bussi kuljetti meidät takaisin matkatoimistolle ja oli aika suunnata valmistautumaan illan afterpartyihin. Mun tie vei kaupan ja keittiön kautta sängyn pohjalle päikkäreille, pienet nokoset oli enemmän kuin tervetulleet siinä hetkessä. Seitsemän jälkeen tavattiin suurin osa porukasta ensimmäisessä baarissa, jossa jatkettiin hyväksi todetulla pelilinjalla ja hauskaa pitäen. Myöhemmin vaihdettiin toiselle klubille, jossa ei ollutkaan yhtään ketään meidän saapuessa paikalle. Illan mittaan väki lisääntyi ja bileet parani, vaikkei musiikki ollutkaan parasta. Ihan viimeiset tunnit meni kunnolla veneporukalla reivatessa, oli niin hauskaa! Baarin mennessä (liian aikaisin) jo yhdeltä kiinni jäätiin pienemmällä porukalla hengailemaan ulos, vaelleltiin ympäriinsä ja käytiin syömässä. Pian pitikin jo sanoa heipat kaikille ihanille ihmisille, toivottavasti nähdään vielä joku päivä!

Tänään en olekaan tehnyt mitään erikoista, aamulla pakkailun ja ulos kirjautumisen jälkeen söin rauhassa aamupalaa ja kokkasin päivän ruoat. Nyt olenkin istunut tässä hostellin sohvalla parisen tuntia tätä naputellen ja kaikkea turhaa säätäen, samalla kaavalla jatketaan vielä seuraavat kolme tuntia ennen bussille lähtöä. Kuvia olisi ainakin paljon läpikäytävänä! Sovin tärskyt yhden saksalaistytön kanssa viiden hujakoille, kävellään yhtä matkaa bussipysäkille. Kuudelta hypätään Premierin kyytiin ja seuraava kohde olisikin Agnes Water/1770, jossa tarkoituksena on rentoutua ja käydä surffaamassa!

Arkea ja auringonlaskuja

Heippa ja hyvää pääsiäistä kaikille! Täällä kirjoitellaan hyvissä tunnelmissa, takana on kivan rento (loma)perjantai ja aamulla saa nukkua niin pitkään kuin hyvittaa. Täälläkin tosiaan vietetään pidennettyä viikonloppua, sillä tänään ja maanantaina on public holiday. Edessä on oikea lomaputki, sillä tiistaina hypätään lauttaan ja suhautetaan Rottnes Islandille muutamaksi päiväksi lomailemaan, oon aika innoissani! Rottona tunnettu saari sijaitsee 20km päässä Fremantlesta eli ei tässä kuitenkaan kovin kauaksi lähdetä. Paikka on hyvin suosittu matkailukohde, yleisin tapa taitaa tosin olla päiväreissu, jonka aikana pyöräillään ympäri saarta. Paikan luonto on kuuleman (ja kuvien) mukaan uskomattoman hienoa ja se on myös yksi harvoista maailman kolkista, joissa voi nähdä villin quokan hyppelemässä! Rottnestin vierailuun kuuluu siis luultavasti pyöräilyä, quokkien ihmettelyä, snorklausta ja ulkona olemista. Näiden lisäksi päivien ohjelmaan mahtuu myös pääsykokeisiin lukemista, sillä juuri tällä viikolla on startannut meikäläisen opiskelu kohti toukokuun koitoksia. Tästäkin syystä siis on jäänyt postausten kirjoittelu, tosin eipä tuota yksin voi syyttää sillä ei näitä postauksia ennen luku-urakan alkuakaan liian tiuhaan tahtiin ole ilmestynyt :-D

Kuluneeseen viikkoon on siis mahtunut töiden lisäksi paljon lukemista, hyviä reenejä, uimista, kauniita auringonlaskuja ja värittämistä. Ilmeisesti mitään sen suurempia tapahtumia ei ole ollut, sillä hetken tässä pähkäiltyäni en keksi mitään sen erikoisempaa päivää viime viikolta! Säiden puolesta täällä on alkanut viilenemään ja jalkaan voi jo ajatella kiskovansa muitakin housuja kuin shortsit. Ei nyt kuitenkaan kylmyydestä voi puhua, sellaiset 25-28 astetta on kuitenkin. Poikkeuksellista on ollut pilvisyys ja tänään jopa satoi sekä ukkosti hetken! Säikähdin ihan salaman valaistessa koko taivaan hahha. Nyt vaan sormet ristiin, että aamulla ilma olisi raikas ja pyykit kuivia!

Ihan normiarkea täällä siis edelleen elellään, päivä kerrallaan. Nyt tosin lasken jo ihan innoissaan viikkoja, kohta jo päiviä, reissaamisen alkuun. Koko työ alkaa hieman jo puuduttamaan, että sinänsä tulee kyllä oikeaan saumaan nämä erikoisemmat ja helpommat päivät. Ei tämä mitään kamalaa arkea ole, en sillä, vaan alkaa tuntua tylsältä ja päivästä toiseen tallustamiselta. Ja reissusta kotiuduttuamme onkin vain pieni hetki ennen Heidin lähtöä reissuun, Tuulin saapumista ja viimeisiä viikkoja! En tosiaan olekaan tainnut mainita sitä vielä täällä blogissa, mutta saan tänne mun kaverin Tuulin vieraaksi muutaman viikon päästä. Tosi kivaa päästä oleman turistioppaana hänelle Perthissä, mulla on jo monia hyviä suunnitelmia niiden päivien ajaksi, toivottavasti saadaan kaikki myös toteutukseen.
Viikonlopulle mulla onkin suunnitelmat avoinna eli niitä ei ole. Huomenna aion kuitenkin nukkua niin myöhään kuin huvittaa (toivottavasti pidempään kuin tänään, sillä heräsin ilman herätyskelloa 7.05....), käydä heittelemässä kuntopalloa (♥♥♥♥) ja tietysti lukea mahdollisimman paljon. Koitan nyt pänttäillä niin paljon kuin pystyn ettei sitten reissatessa tarvisi niin paljon stressailla asiasta.

Tammikuun viimeinen

Heippahei ja hyvää sunnuntaita! Täällä kirjoitellaan hyvillä fiiliksillä lyhyistä yöunista huolimatta. Toinen eli viimeinen viikko päikseen muksujen kanssa meni ihan hyvillä fiiliksillä, kaikki selvittiin ilman suuria hermoromahduksia ja nyt Heidi onkin jo kotona. Kuten viimeksi totesinkin, lapset menivätkin maanantaina yöksi isälleen, joten mulle koitti vapaa ilta ja myöhäinen aamu! Kävin rauhassa salilla, katseltiin Amandan, Alicen ja Lenan kanssa Pitch Perfect ja nautin rauhasta.
Tiistai olikin sitten kuuluisa Australiapäivä, jota Aussit juhlivat hyvän ruuan, juoman ja seuran kanssa. Ja mitä olisi Aussijuhlat ilman ilotulituksia, niitä varten kokoonnuttiin taas kaikkiin puistoihin ympäri Perthiä viettämään päivää ja odottelemaan pamauksia. Mä sain onneksi järkättyä niin, että lapset menivät Amandan hostperheen luokse yöksi joten pääsin itsekin liittymään muiden tyttöjen seuraan myöhemmin illalla! Istuskeltiin puistossa boten annaa popittaen, ilmanäytöksiä ihaillen ja uusille ihmisille jutellen. Pian kello löikin jo yhdeksän ja oli aika käynnistää lasershow ja valaista koko taivas suurilla ilotulitteilla. Ja olihan se hieno, erityisesti pidin lasereista jotka olivat uusi juttu muuten jo tutuiksi käyneissä ilotulituksissa. Valoshown jälkeen istuttiin vielä alas katselemaan ihmisjoukon katoamista, ennen kuin huomasimmekaan olimme ainoat koko puistossa! Oli kyllä hassua kuinka nopeasti väkijoukko katosi kuin tuhka tuuleen, iso puisto oli kuitenkin aika täysi ilotulitusten aikaan. Aikamme istuskeltua päätimme mekin hypätä autoon ja matkata kotiin. Onneksi ei lähdettykään yhtään aikaisemmin, ei olisi ollut mikään mukavin ajokokemus sompailla väkijoukon keskellä.

Keskiviikkona ei saatukaan nauttia pitkistä yöunista, vaan oltiin pirteinä jo ennen yhdeksää muksujen kanssa liikenteessä kohti uimahallia. Päivä meni nopsaan, uinnin jälkeen käytiin pikaisesti Amandan kotona pyörähtämässä ennen kuin tultiin kotiin. Lachie halusi isälleen käymään, mikä sopi mulle vallan mainiosti sillä pääsin siinä välissä sopivasti salille hikoilemaan! Ilta menikin sitten kotona rentoillessa, lapset katselivat leffaa ja itse hääräilin milloin mitäkin.
Torstaina meidän oli tarkoitus mennä Adventure Worldiin, mutta koska lähtöinto laantuikin hieman päätettiin viettää päivä Amandan kotona. Lapset polskivat altaassa, pelailivat pelejä, ajelivat potkulaudoilla (joita nämä kyllä kutsuu skoottereiksi, oon edelleen yhtä hämmentynyt asiasta kuin 4kk sitten) ja reenasivat salilla. Me puolestaan pelailtiin erä jos toinenkin Skipboa, loikoiltiin uimapatjoilla ja ruokittiin nälkäisiä muksuja, kiva päivä!

Turistit löysi turistikauppaan Sydneyn lentokentällä // Kasvohoidossa Lauran kanssa // Tylsää baseballia katselemassa // Busseltonin reissulla leffaa katselemassa 

Kamukuva Amandan hostmuksun kanssa // Nyt se parempi kuva sieltä jouluaaton ulkoilmaleffasta // Melbourne Cup! // Vessaselfieee

Tapojeni mukaan olin jättänyt suurimman osan tämän kahden viikon aikana tehtävistä hommista viimeisille päiville joten perjantai menikin siivoillessa! Oikeastaan siivoamisen jättäminen viimeiselle päivälle oli ihan tietoinen valinta, nämä kun osaavat tuhota kaiken viidessä sekunnissa ja halusin tietenkin Heidin näkevän mun siivoilujeni jäljen! Hommien jälkeen laittauduttiin Amandan kanssa ihmisen näköisiksi ja suunnattiin paikallseen yksille. Ehdittiin me melkein tunti siellä istuskella ennen kuin päätettiin lähteä takaisin meille pelailemaan Skipboa, villi perjantai-ilta siis! Mukavaa oli joka tapauksessa, muisteltiin menneitä suomihittejä ja laulettiin kovaa, korkealta ja kauniisti nuotin vierestä, onni on ystävä joka ei valita korvia hivelevästä lauluäänestäni. Amandan lähdettyä kotiin tuli vielä skypeteltyä kotisuomeen ennen nukkumatin treffaamista.

Rannalla // pienet leffaeväät...... // Sunnuntaina matkalla Freoon! // Luolatutkijat Busseltonin reissulla

♥♥ // Amandan kanssa viihteellä // Kuvassa taka-alalla pilkistää jonkun mieshenkilön jalat, hän siis harjoitteli kaiken maailman akrobatiatemppuja tuon junamatkan ajan :-D // North Yunderupin jokimaisemaa

Eilinen alkoikin mukavasti salilla, jonka jälkeen tulin kotiin valmistautumaan päivää ja iltaa varten. Matkalla Amandalle koukkasin paikallisen raakakahvilan kautta, cheat meal day tarkoitti tietenkin kakkua ja raakasuklaata!! Ja kyllä kelpasi, tykkäsin paljon. Hetken päästä hypättiinkin autoon ja ajeltiin sateisessa säässä Perthiin tapaamaan saksalaista tyttöä. Hänen ollessa hieman myöhässä kulutettiin aikaa menemällä IKEAan, ostin elämäni pienimmän irttaripussin ja nautin niistä namuista enemmän kuin koskaan. Mun mahaa hemmoteltiin vielä sushilla, erityisesti kanatäytteiset sushit sai multa paljon pisteitä! Miten on mahdollista, etten ole ennen Ausseihin tuloa tajunnut niiden palleriden taivaallista makua?! Onneksi se virhe on nyt korjattu, nykyisin melkein lempparievästä. Sushien kanssa suunnattiinkin moikkaamaan kaveria, jonka hostellilla hengailtiinkin jokunen tunti ennen ulos suuntaamista. Hostellilta löytyi myös porukka suomalaisia /suomenruotsalaisia jätkiä, joille Amandan kanssa onnellisesti huijattiin olevamme Miriam ja Amanda Norjasta/Puolasta. Oli poikien ilmeet ihan näkemisen arvoisia kun alettiinkin puhumaan Suomea! :--D Hostellihengailun jälkeen käveltiin keskustaan klubeille, jotka olivat pienoinen pettymys tällä kertaa. Lopulta päädyttiinkin Mustang bariin, jossa oli aivan mahtavat bileet! Harmitti, kun ei tultu sinne aikaisemmin. Noh, pitää mennä joskus toiste sitten. Aamuyöstä sanottiin sitten tytöille heipat ja otettiin nokka kohti Mandurahia, meinasi kyllä tällä kuskilla uni tulla silmään mutta onneksi selvitiin kotiin asti.

Busseltonin reissun ajomaisemia ♥ // Samaisella reissulla syömään menossa // Polly ♥♥ // Joku kaunis päivä biitsillä töissä

Halloweenkuva toista kertaa, toivottavasti ei ole muita tullut tuplana // Kamukuva yhteiseltä kävelyltä rannalla // Tytöt käynyt missäs muuallakaan kuin siellä IKEAssa, Swedish food market taas tyhjennetty // Halloween ja minionlaura!

Tänään herättiin myöhään enkä ehtinyt jäädä hengailemaan heille pidemmäksi aikaa, sillä Heidi oli tullut jo lauantaina kotiin mutta ei ehditty nähdä. Oli kiva vaihtaa kuulumisia ja sain mahtavia tuliaisia! Pienten päikkäreiden jälkeen kävin salilla vetämässä aivan mahtavan treenin, siitä jäi kyllä sikahyvä fiilis! Loppuilta onkin kulunut täällä kotosalla, kokkailin itselleni ruokaa, skypettelin kotiin ja nyt tässä onkin jokunen tunti tullut tätä rustattua. Vielä pitäisi nopsaan huonetta hieman siistiä, tämä on nimittäin aivan pommin jäljiltä kun kaikki eilisen kamat on vain tuossa lattialla.
Huomenna alkaakin taas se oikea arki kun lapset menevät kouluun, kaksi lomakuukautta hurahti kyllä niin nopeaan. Innolla odotan kunnon päivärytmiä, nämä hieman myöhäisemmät aamut olisin voinut kyllä mielelläni pitää!

Kuulumisia

Hupsistakeikkaa, viimeksi viikko sitten oon istunut alas naputtelemaan teille kuulumisia! Viikko on tosiaan ollut kivaa hulinaa, sillä Heidin ollessa työreissussa muksut on mun vastuulla. Vaikka en olekaan ollut kuin yhden päivän täysin yksin niiden kanssa vie homma silti enemmän energiaa ja vaatii suunnittelua kuin Heidin kotona ollessa. Kuitenkin, tähän mennessä kaikki on sujunut hyvin (koputan puuta) ja suuremmilta hermoromaduksilta puolin ja toisin ollaan vältytty. Muistan, kuinka silloin joskus loma-marraskuussa tajusin kunnolla, että joudun olemaan niiden kanssa useamman viikon yksin ja olin ihan satavarma etten selviä, en vain pysty siihen. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan, yli viikko jo takana! Asiaa on helpottanut muksujen isä, joka on hakenut heidät hänen luokseen useampaan otteeseen ja mummu, joka esimerkiksi vei heidät leffaan torstaina ja pelaili pelejä eilen.
Mutta viime viikkoon! Tiistaina mentiin päiväksi Amandalle, muksut uivat, pelailivat ja leikkivät ja me aupairit pelattiin skipboa :D Tosin, kuten arvata saattaa, kun he näkivät meidän pelaavan halusivat kaikki mukaan. Yhden yhteispelin jälkeen he kuitenkin kyllästyivät, siirtyivät Wiin pariin ja me saatiin jatkaa pelailua paremmalla menestyksellä! Oltiin heillä kyläilemässä iltakuuteen asti, pelailujen lisäksi pääsin helposti käymään heidän kotisalillaan tekemässä päivän treenin, ei olisi muuten onnistunutkaan kun ei olisi ollut lapsenvahtia.

Poseeraamassa mun turistiaussihupparin kanssa joskus lokakuussa, sille ei oo pahemmin ollut näillä säillä käyttöä :D // Amandan kanssa leffailemassa // Joskus lokakuussa hengailemassa Amandalla // IKEAshoppailua

Baseballia // Skypettelyä kotiin ja sain moikata tätä ihanuutta ♥♥ // Joskus alkuaikoina muksujen kanssa hengailemassa // Katsomassa footya eli aussijalkapalloa paikallisessa

Keskiviikkona lapset menivät päiväksi isälleen, tänä aikana koitin vähän siivoilla ja kävin reenailemassa. Illalla Amanda tuli meille, koitettiin kokkailla banskulettuja huonolla menestyksellä ja katseltiin Harry Potteria. Noissa lätyissä ollaan kyllä semmonen kaksikko, ikinä ei kirjoiteta ohjetta muistiin vaan mututuntumalla mennään! Lisäillään aina fiiliksen mukaan ja joskus lätyt pysyvät kasassa, useimmiten ei. Paitsi oliskohan ollut maanantaina, kun tein niitä ihan itse, onnistuivat täydellisesti!! Mutta Amandan kanssa ei hahha. Nyt ollaan päätetty, että seuraavan kerran kun onnistutaan täydellisesti, kirjoitetaan ohje ylös ja noudatetaan sitä sitten hamaan loppuun saakka, kokeilut saa luvan loppua! Maussahan ei siis ole mitään moittimista, ainoastaan ulkonäössä. Tehtiin lättyjen kylkeen banskujätskiä eli jäisiä banskuja muussaksi ja tadaa, maistuu!
Torstaina ei hommailtu mitään erikoista suunnitelmien muuttuessa. Mummu vei lapset leffaan illalla, jotta mä pääsin salille ja kahville tyttöjen kanssa. Helpattiin Amandan kanssa yhtä perheestä lähtenyttä aupparikamua, neuvottiin jotain perusjuttuja ja jutskailtiin vain. Siinä tuli kyllä hyvä olo, kun itse tajusi oikeasti tietävänsä/osaavansa joitain juttuja jo aika hyvin! Ei sitä niin tajua kun vain elää täällä päivästä toiseen ja niistä tulee jo niin itsestäänselvyyksiä.

Jazzzzz! // Halloween ja elämäni eka kurpitsa! // Meelup Beach // Nuo linnut on hirmu ärsyttäviä, ne tulee aivan liian lähelle! 

Sydney Horbour Bridge // UV ja froyo! // Viikonlopun iltapalaa:bannarimuffinseja, banskujätskiä, mansikoita ja kiiviä, nammm! // Menossa jouluaaton leffaan ft. the perhe!

Perjantai olikin sitten jo vähän stressaavampi päivä, sillä tietysti juuri nyt Heidin ollessa poissa Lachie meni sairastumaan. Hän valitteli jo torstaina korvaansa, muttei kovin paljoa enkä ajatellut sen olevan vakavaa. Yöllä poika heräili useampaan otteeseen itkien, valitti kipua ja meidän lääkevarastot olivat tietenkin aika finito. Sain onneksi kaavittua hieman kivunlievitystä kasaan ja päästiin sillä aamuun asti, jonka jälkeen lääkärireissu häämötti edessä. Onneksi asiat järjestyivät kuitenkin omalta kannaltani hyvin, eikä mun tarvinnut lähteä tutustumaan näiden lääkärikäytäntöihin sen tarkemmin pojan isän päästessä käyttämään häntä. Korvatulehdushan siellä todettiin, vieläpä ärhäkkä sellainen. Nyt korvatippoja menee viikon ajan eikä poika pääse uimaan... Siinä meni siis meidän tämän viikon ohjelmat uusiksi, sillä Adventure World on huvi-/vesipuisto joten sinne ei nyt siis mennäkään. Onneksi kipu näyttää nyt olevan jo hellittänyt, ei ollut mitään kivaa hommaa katsoa toisen sairastelua. Lääkärireissun jälkeen lapset menivät isälleen viikonlopun viettoon ja minä suuntasin lenkkeilyn kautta Amandalle kokkailemaan banskulättyjä ja jatkamaan Pottermaratonia. Meidän banskulätyt muuttuivat kyllä muffineiksi, miljoona kertaa helpompaa kuin pannulla paistaminen!
Lauantain ohjelmassa oli päiväreissu Perthiin, mulla oli parit ostokset tehtävänä ja torstaina nähty aupairkamu jätti osan kamoistaan mun autoon, joten ne oli sitten palautettava. Hypättiin siis junaan ja ajeltiin suoraan Joondalupin ostoskeskukseen, jossa katseltiin muutamat kaupat ja treffailtiin tätä aupairia. Seuraava stoppi olikin IKEA, jossa tytöt nauttivat kaikkien yllätykseksi lihapullia, itse menin omilla eväillä :-D Eihän se ollut mukavaa katsella toisten syövän hyviä lihapullia mutta fiilis sen jälkeen oli mahtava, en sortunut eikä tarvinnut kärsiä mahakivuista! Kotiin päästyä käytiin kävelemässä rannalla, unohdettiin Amandan auto juna-asemalle ja tehtiin taas kerran niitä banskumuffineja! Mitäpäs sitä hyvää vaihtamaan.

The three sisters @ Blue mountains // Biitsillä Lachien kanssa // Polly kerjäämässä rapsutuksia ja nauttimassa auringosta :--D // Menossa ulos saksalaistyttöjen ja Aman kanssa!

Alkuaikoina syömässä Perthissä, näitä snäppikuvia katsoessa ei tarvi enää ihmetellä että mistä ne kilot oikein onkaan putkahtanu :D // Whoopsie tuli valittua huonompi kuva jouluaaton ulkoilmaleffasta mutta menkööt! Siellä hieman tuuli! // Amandan kanssa luultavasti IKEAan matkalla // Yanchep Lagoon ♥

Sunnuntai jäikin mieleen pitkäksi aikaa, sillä aamulla salilla ollessani jouduttiin paikalle tilaamaan ambulanssi. Vanhempi nainen jotenkin kompastui/kaatui juoksumatolla ja lensi siitä maahan, en itse nähnyt tapahtumaa niin en oikein kunnolla voi sanoa. Onni onnettomuudessa oli ettei hän lyönyt päätään juuri takana olleeseen pyörään, silloin olisi ollut paljon pahempi tilanne... Odoteltiin sitten apua aivan liian kauan, autettiin lanssimiehiä sen mitä voitiin ja ihmeteltiin koko salin toimintaa. Ensinnäkään ensiapupuhelimen vieressä ei ollut salin osoitetta, oikeastaan sitä ei ollut missään näkyvillä. Sitten eräs meistä soitti vartijoille, joiden pitäisi valvoa tilaa 24/7. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole, sillä puhelimesta vastattiin vain etteivät he valvo kyseistä tilaa... Luotto paikkaan koki nyt kyllä aikamoisen kolauksen. Saatiin kuitenkin naiselle apua, toivottavasti siitä selvittiin vain pienillä pintanaarmuilla.

Toiset saksalaistytöt, minä ja Jazz luistelemassa! // Uuden vuoden ilotulitukset Sydneyssä, huomatkaa muutama ruutu alareunassa :D // Menossa ulos, vasemmalta Amanda, Alice, minä ja Lena // Joku kaunis auringonlasku

Salihässäkän jälkeen menin rannalle nauttimaan hyvästä säästä ennen kuin kello löi kolmea ja lapset piti hakea. Hetken heidän kanssaan hengailtua lasten mummu tulikin paikalle ja jäi pelailemaan pelejä mun lähtiessä Amandan ja Alicen matkassa kohti Fremantlea ja rantabileitä. Kemut olivatkin hieman erilaiset kuin odotettiin mutta tulipahan käytyä! Kotiin mäkkärin kautta, itse sain taas varmuutta kieltäytymällä houkutuksista ja nauttimalla vain oman banaanin!
Nyt onkin jo maanantaiaamu, tai oikeastaan päivä. Lapset menevät isälleen kunhan Jazz vain heräisi ja mä pääsen salille rääkäämään jalkoja. Huomenna onkin Australia day, saa nähdä mitäs tässä vielä keksitään! Hyvää viikkoa kaikille :)
Ps. kokosin tähän kuvitukseksi muutamat kollaasit mun snäpeistä, niistä kun näkee tätä ihan arkisinta arkea ehkä hieman paremmin.

89-92

Nyt tulee superpikakuulumiset, sillä kello on jo taas aivan liian paljon ja huomenna riittää taas tekemistä. Melkein viikko ehtikin taas edellisestä postauksesta hurahtaa ja onhan nämä päivät menneetkin sellaisella vauhdilla että! Tiistaina pyörittiin vielä etelässä, kunnon täyttävän aamupalan jälkeen tutustuttiin majakkaan, kahlailtiin upealla rannalla, kiipeiltiin luolassa ja nautittiin maukas lounas yhdessä länsi-Australian kuuluisimmista leipomoista (kuulemani mukaan). Päivä hurahti nopeaan muun loman tapaan, illalla syötiin mangoöverit Amandan kanssa ja päivän kruunasi omassa sängyssä nukkuminen, ihanaa!

Koitettiin ottaa kivoja yhteiskuvia, mutta tuolla huipulla hieman tuuleksi ja hiukset aiheuttivat ongelmia :D

Keskiviikko ja torstai meni hyvin suurilta osin paketoidessa, sillä Heidin lauantaiseen työtapahtumaan piti kääriä jokunen (483 mun laskujen mukaan) paketti... Torstai oli jo paljon helpompi kun Heidi ja Jazz ehtivät auttamaan, saatiin hyvin kaikki kasaan! Olihan siinä uskomaton homma, osa niistä oli nimittäin aivan pieniä joiden kanssa sai hetken aina painia, mutta lopulta varsinkin torstai oli ihan hauska päivä.

Perjantaina lähdettiinkin Amandan kanssa joulu(glögi)ostoksille Ikeaan! Mentiin ensimmäistä kertaa junalla, ja oltiinkin aika iloisesti yllättyneitä kun huomattiin aseman olevan aivan vieressä. Syötiin taas kerran mukava annos lihapullia, hamstrattiin piparkakkutaikinaa ja glögiä (ehkä myös hieman irttareita...) ja palattiin takaisin keskustaan pyörimään joksikin aikaa. Muutama lahja sieltä onneksi sitten mukaan tarttuikin, ihan suotavaa näinkin lähellä joulua. Illalla tutustuttiin Mandurahin yöelämään parin saksalaisen tytön kanssa, itse tosin kuskin roolissa. Oli jälleen kerran kivaa, harmitti kyllä ihan kivasti kun piti lähteä aikaisin kotiin nukkumaan.
Eilisestä lähtien ollaankin vietetty aikaa Yunderupissa, Heidin vanhempien lomamökillä. Päivät on ollut täynnä uusia ja vanhoja kasvoja, naurua, tanssia, laulua, hyvää ruokaa ja mielenkiintoisia juttuja. Kerron kuitenkin näistä päivistä myöhemmin enemmän, sillä huomennakin hengaillaan vielä möksällä. Nyt kipaisen nopeaa nukkumaan, aamulla taas aikaisin ylös että saa päivästä kaiken hyödyn irti!

79-83

Heippa täältä kylmästä Australiasta! Nyt on mennyt maailmankirjat sekaisin, sillä täällä on oikeasti ollut vilpoisaa viime päivinä, lauantai taisi olla kylmin päivä joulukuussa 50 vuoteen. Kesähän täällä nyt oikeasti jo on, joten lämpötilojen pitäisi huidella lähempänä 30 astetta kuin 15. Ei se mitään, oli kiva kaivaa farkut esille pitkästä aikaa! Hassua kuinka nyt oltiin ihan järkyttyneitä ja kylmissään lämpömittarin näyttäessä 18 astetta, kolme kuukautta sitten olin jo kaivamassa bikinejä esille ja suuntaamassa rannalle. Niin sitä vaan tähänkin tottuu, innolla odotan sitä järkytystä kun kotisuomeen joskus astelen Aussikesän jälkeen...

En kuitenkaan jäänyt loppuviikoksi sängyn pohjalle kylmyyttä pakenemaan, vaan on taas tullut viipotettua siellä täällä. Torstain ohjelmanumerona oli Lachien joulujuhla, jossa vietettiin jokunen tunti erilaisia esityksiä katsellen. Mieleen jäi erityisesti ylisöpöt eskarilaiset, jotka lauloivat/leikkivät mahtavasti pukeutuneina jonkun joulubiisin tahtiin, niin suloisia! Kaikkien pukuihin oli panostettu hirveästi, pukuvalikoimasta löytyi perinteisten tonttujen lisäksi kosketinsoittimia, tähtiä, enkeleitä, eläimiä, kirjeitä... Jokaiselle jotakin. Muuten juhla oli hieman tylsä, kaikki esitykset koostuivat laulusta ja jostain pienestä koreografiasta sen lisäksi. Näytelmä oli kyllä mukana, mutta se oli tarinaltaan hieman jännä ja varsinkin loppu oli todella töksähtävä. Kaikesta valituksesta huolimatta ilta oli kuitenkin ihan kiva!

Perjantai meni töiden osalta ihanan nopsasti ohi, viimeisen koulupäivän kunniaksi Heidi haki muksut joten mulla oli vain perussiivoukset tiedossa. Hommien jälkeen suuntasin kaikkien suureksi yllätykseksi Amandalle! Kokkailtiin heidän perheelle dinneriä ja mokkapaloja, molemmat onnistu vallan mainiosti! Täytyy kyllä muistaa olla kiitollinen siitä, että Amandan hostperhe toivottaa mutkin noin hyvin mukaan heidän elämäänsä, antaa mennä ja tulla miten huvittaa eikä siellä oo ollenkaan vaivaantunut olo. Eihän heillä todellakaan olisi mitään velvollisuutta antaa mun syödä heidän ruokiaan mutta niin vain kerta toisensa jälkeen mulle tarjotaan jääkaapin antimia. On kyllä käynyt niiin suuri mäihä näiden perhekuvioiden kanssa!

Massut täynnä katseltiin ilta Netflixiä ja nukuttiin makoisat yöunet ennen lauantain reissaamista. Otettiin suunnaksi (kylmä) Fremantle ja joulutori. Törmäsin naamakirjassa ilmoitukseen kyseisestä tapahtumasta ja koska Heidin sanoin "everything in Freo is cool!" piti sekin lähteä katsastamaan. Kojut olivat täynnä vaikka mitä itse tehtyä, ihania pieniä purnukoita, taidetta, koruja, asusteita, koriste-esineitä, vaatteita... Ja tietenkin ruokaa! Harmi vain kaikki oli kohtuullisen hintavaa, mukaan tarttui vain yksi joululahja.

Ruokakojuja tiiraillessa törmäsin edellisenä viikonloppuna mun kanssa reissussa olleeseen saksalaistyttöön, joka oli lähtenyt torille pyörimään ranskalaiskaverinsa kanssa. Jäätiin sitten jutskailemaan heidän kanssaan, paettiin yhtäkkiä iskenyttä sadekuuroa ja jatkettiin yhdessä matkaa kohti Freon "normitoria". Oli tosi kiva nähdä häntä ja sovittiinkin näkevämme vielä uudelleen ennen hänen matkan jatkumista! Tytöt tunsivat Fremantlen kadut huomattavasti meitä paremmin, joten he toimivat oppaina toiselle torille suunnatessamme. Siellä  nähtiin Lauraa, ostettiin ihania nougatpaloja, nuuskittiin suloisia teepakkauksia, syötiin risottoa (floppi) ja katseltiin joululahjoja. Kierros jatkui vielä Vegemarketille, josta poistuin tyytyväisenä kookosjätskin kanssa. Pian jo suunnattiin väsyneinä ja viluisina kohti CAT-busseja, joilla päästiin lähemmäs meidän autoa. Täällä on aivan mahtava kattibussisysteemi, parilla eri reitillä liikennöi 10/15min välein ilmaiset bussit jotka osuivat nyttenkin meidän reitin varrelle. Oli kiva vain istuskella tyhjässä bussissa ja katsella maisemia, siinä vaiheessa ei puolen tunnin kävelymatka autolle jaksanut niin kovasti kiinnostaa.

Kotimandurahiin päästyä kiidettiin hieman kauemmaksi katsomaan upeaa auringonlaskua. Todellisuus oli hieman eri kuin meidän haavekuvissa, tuuli meinasi viedä mukanaan ja pilvet peittivät auringon kokonaan. Meillä oli kuitenkin ihan sikahauskaa, pyörittiin rannalla hiukset sekaisina kuvia napsien ja käkätettiin vatsalihakset kipeiksi. Kuinka paljon voikaan naurattaa pelkkä hirmuisessa tuulessa sekaisina hulmuavat hiukset? Aika paljon.

Eilen nukuttiin myöhään, syötiin hyvää aamupalaa ja pian mun pitikin lähteä jo kotiin, jotta ehdin käydä salireissun ennen lasten hakemista. Katsoin lasten perään muutaman tunnin, skypettelin kotiin ja valmistauduin Itsenäisyyspäivän dinnerille. Tarkoitus oli suunnata Fremantleen muiden suomalaisten aupairien kanssa mutta matkaan tulikin mutkia, joiden seurauksena päädyttiin testaamaan uutta paikallista ravintolaa. Kanaburgeria ei pahaksi voisi kukaan haukkua mutta ei mikään elämäni paras makukokemus ollut kyseessä. Syöpöttelyn jälkeen tultiin meille katselemaan netflixistä originalseja ja makoilemaan sohvalla, perinteinen sunnuntai. Ilta päättyi kavereiden kanssa skypettelyyn eikä taaskaan tarvinnut kauaa unta odotella!

Ja vaikka aamulla sitä suuresti epäilinkin, tästäkin maanantaista selvittiin ja nyt on aika mennä nukkumaan. Päivä oli kiireinen, lapsia piti kuskailla kaupoille, kavereille, kaupoille uudestaan, leikkiä, ruokkia, viihdyttää ja vaikka mitä. Salille ehdin onneksi jo päivällä! Illan vietin kotona Lachien, hänen yökyläilykaverinsa, uuden hämisystäväni ja vuotavan katon kanssa. Tätäkin postausta on nyt väännetty jo aivan liian kauan, miljoonan keskeytyksen vuoksi. Nyt kuitenkin toivotan heipat ja painun äkkiä nukkumaan!