Second last week(end)

Viikko hurahti taas silmän räpäyksessä, luulin päivitelleeni kuulumisia ihan pari päivää sitten enkä viime tiistaina! Päivät onkin täyttynyt kaikenlaisesta ohjelmasta, ei ole tarvinnut paljoa peukaloita pyöritellä. Lapsilla alkoi loppuviikosta loma, Jazzilla jo keskiviikkona ja Lachiella sitten torstaina. Nyt on siis kouluruuhkat mun osalta CHECK! Loma alkoikin tohinalla, perjantaina aamulla Heidi lähti kohti Vegasia ja me päiväksi Adventure Worldiin. Reissu meni hyvin aluksi hieman viileästä säästä huolimatta, sain luettua pääsykokeisiin hyvin, kiertelin parit kieputtimet ja lapset riitelivät yllättävän  vähän. Illalla heidän lähdettyä isälleen tein parhaimman reenin pitkästä aikaa ennen lentokentälle suuntaamista! Tuuli pääsi alkumatkan kommelluksista huolimatta turvallisesti perille tänne ihmettelemään länsi-Aussien lämpöä.
Lauantaina hypättiinkin junaan ja suunnattiin Perthiin kiertelemään. Täytyy kyllä sanoa, että on ollut ihmeellisen huonot säät viime päivinä, kai se syksy tulee aina kauniille länsirannikollekin. Päivä meni ympäriinsä pyöriessä, Chinatownissa syödessä ja Kings Parkissa vaellellessa. Ja sitten tulikin ilta! Suunnitelmissa oli käydä syömässä, mennä hostellille ja lähteä ulos. Noh... Bussissa kohti keskustaa matkustaneet kaksi suomityttöä olivat aika väsyneitä, sen jälkeen juututtiin istmaan reippaasti yli tunniksi pöytään ruoat syötyämme ja viimeinen pisara oli kaatosade, joka kasteli meidät täysin litimäriksi. Päätettiin siis kulauttaa kahvit/teet naamaa, hakea kamat hostellista ja lähteä kotiin nukkumaan!

Junamatka Mandurahiin olikin aivan mahtava! Porukkaa oli paljon liikkeellä, sillä Fremantlen aussijalkapallojoukkueella oli ollut kotipeli samana iltana. Innokkaimmat fanithan olivat tietysti hakeneet hieman ekstrapiristystä matkaan, kuten myös samaan junan osioon sattunut Irlantilaisten jalkapallofanien joukko. Naurettiin mahat kippurassa heidän jutuilleen vaikkei ihanan aksentin ansiosta ymmärretty varmaan puoliakaan! Mutta ei se mitään, heidän poistuessa toiseksi viimeiselle pysäkille vaunuun jäi meidän lisäksi muutama muukin, jotka totesivat olleensa myös ihan kujalla osan ajasta :--D Ei siis oltu ainoita ja mitäpäs tuolla on väliä, hauskin junamatka se oli pitkään aikaan!
Sunnuntai menikin rennoissa tunnelmissa, hengailtiin vain kotona aamupäivä ja lapset haettua käytiin pyöräretkellä lähipuistossa. Illalla kokkailtiin hyvää kanakeittoa ja katseltiin superkoukuttavaa Temptation Islandia.

Aikaisemmista suunnitelmista poiketen eilen ei päästykään Adventure Worldiin, sää on edelleenkin aikas viileä ja sateinen. Kaikkien (lue:Jazzin) herättyä pistettiin kimpsut kasaan ja mentiin Amandan ex-hostperheen luo hengailemaan. Pelailtiin skipboa, pyöräiltiin, osallistuttiin kickboxing/fitness-tunnille ja hypittiin trampoliinilla. Muutama tunti meni suhteellisen helposti lapsia viihdyttäessä ja pian kurvailtiinkin jo kaupan kautta kotiin. Illaksi keksittiin vielä jotain kivaa ohjelmaa ja lähdettiin Rockinghamiin elokuviin! Zootopia oli tällä kertaa porukan valinta ja kyllähän me kaikki taidettiin siitä pitää, suosittelen. Illalla kotiin saapui autolastillinen rättipoikkiväsyneitä leffailijoita eikä tosiaan tarvinnut itsekään kauaa unta odotella.
Tämän päivän suunnitelmat ovatkin vielä auki, sää on kysymysmerkki eikä yhteisymmärrystä Adventure Worldiin menon suhteen olla saavutettu. Edelleen odotellaan Jazzin heräämistä, jospa päivän ohjelma selkenisi sitten!

Viikonloppukuulumisia ja ruokamietteitä

Heippa kaikille, täällä viettelen mukavaa tiistaipäivää massu täynnä hyvää ruokaa. Tänään onkin ollut mietintämyssy tiukasti päässä, sillä eksyin lukemaan muutamia ruokajuttuja erityisesti sokerista (jos kiinnostaa niin tästä löytyy yksi paljon ajatuksia herättänyt teksti, kommenteissa linkkejä muihinkin hyviin juttuihin). Suomessa ollessa olen kyllä tiedostanut, että sokeria lisätään vähän kaikkeen ja sitä tulee nautittua joka ikinen päivä vaikkei karkkihyllyllä kävisikään. Jogurtit, myslit, patukat, mehut ja valmisruoat, niistä kunnon herkuista nyt puhumattakaan. Sitä on siis ihan kaikkialla ja uskomattomat määrät! Täällä ollessa siihen on tullut kiinnitettyä vielä enemmän huomiota, sillä oon päässyt itse tekemään useita ostoskertoja ja uusien tuotteiden tuoteselosteita on mielenkiintoista tutkia. Kaikki tuotteet mainostetaan terveellisinä, ei lisäaineita eikä elintarvikevärejä -> täydellistä evästä lasten lounasboksiin! Mutta tuoteselosteena on jos ei heti ensimmäisenä niin vähintään toisena lisätty sokeria. Ja tätä lapset syövät joka ikinen päivä koulussa, kymmeniä erilaisia eväspatukoita, pieniä pusseja täynnä hedelmäpaloja (joissa hedelmäsokeria ja lisättyä sokeria...), leipää (joissa niissäkin usein makeutusta) ja tietty maapähkinävoita päälle! Mulla on aivot vielä niin sekaisin kaikesta etten osaa prosessoida tietoa saatika kirjoittaa sitä tähän järkevästi, mutta pointtina on mun järkytys tästä ruokakulttuurista tässä perheessä ja yleisesti. Vitamiineja ja ravintolisiä löytyy kaikkeen makuun mutta se perusjuttu on niin hukassa kuin voi ikinä olla! Enkä tosiaan ole sitä mieltä että Aussit yksin olisi kamalien ruokailutottumusten maa, ihan yhtälailla sitä Suomessakin sokeria jokaiseen suupalaan koitetaan tunkea. Kaikista eniten tässä kuitenkin järkyttää se, että lapset totutetaan makeutukseen heti vaippaikäisestä lähtien, jogurtit ja myslit esimerkiksi ovat varmasti kaikille tuttuja välipaloja. Nimenomaan välipaloja, ruokaa eli terveellistä ravintoa vaikka oikeasti kuuluisivatkin ennemmin herkkuihin. Kyllähän kaikki tietää, että suklaassa on sokeria mutta eipä sitä kukaan välipalana syökään.

Mutta nyt siirryn jäsentelemään ajatuksiani pelkästään oman pääkoppani sisään, muuten postauksesta tulisi nälkävuottakin pidempi. Perjantaina tosiaan oli hieman poikkeuksellisempi päivä, sillä autoin Amandaa ja hänen hostperhettään vahtimalla heidän tyttöjään. Mulla oli Lachie matkassa hetken aikaa, mentiin koko porukalla uimaan jo hieman ennen tyttöjen uimakoulua ja jäätiin polskimaan vielä hetkeksi tunnin loputtua. Tämän jälkeen vein Lachien isälleen ja jatkettiin tyttöjen kanssa heille loppuillaksi. Lapsikatras lisääntyi vielä yhdellä, sillä toiselle tuli kaveri yökyläilemään. Muutama tunti meni oikein nopsasti, syötiin ja touhuilin keittiössä, nauroin heidän keskusteluilleen (he mm. pohtivat hyvin kauan Jeesuksen olemassaoloa), tanssittiin kuin hullut ja pidettiin hauskaa. Tottakai mukaan mahtui myös pari potkua nenään, muutama kyynel ja ikuiset riidat musiikista mutta noin pääpiirteissään kaikki meni hyvin! Amandan ja Miran tultua kotiin lösähdettiin sängylle katsomaan elokuvaa ennen kuin kurvasin kotiin nukkumaan.
Lauantaiaamu ja päivä menikin rauhallisissa tunnelmissa kotona, nukuin mukavat yöunet, treenailin ulkona, kokkailin ja katselin netflixiä, ihan perusjuttuja siis. Illalla pistettiinkin taas nassut ojennukseen, kimpsut ja kampsut kasaan ja junalla Perthiin! Lähdettiin näyttämään Miralle kaupungin yöelämään, oltiin yötä hostellissa ja tanssittiin livemusiikin tahdissa. Sunnuntaiaamuun herättiinkin poikkeuksellisen hyvien yöunien jälkeen ja lähdettiin matkaamaan kohti Scarborough beachia, elohopea kipusi nimittäin taas 40 asteen tuntumaan eli rantapäivä oli ainoa vaihtoehto. Haettiin lähicolesista ihanat aamupalaeväät, kyllä maistui kunnon täytetty sämpylä taivaalliselta kun sitä on viimeksi ikuisuuksia sitten syönyt. Pompittiin superisoissa aalloissa, kärvennyttiin superpolttavan auringon alla ja pelailtiin korttia jokunen tunti ennen poislähtöä. Matka vei jälleen kerran ikeaan, sillä Mira tarvitsi perusjuttuja kuten pyyhkeen reissausta varten. Tästä saatiin kuitenkin oikein hyvä syy käydä nauttimassa lihapullat vielä viimeisen kerran yhdessä, hyvästi ikeareissut tältä erää!

Eilen palattiin takaisin arkeen töiden muodossa, taksi jatkoi ajoaan ja pyykkikone lähti hurraamaan. Ystävämme arska jaksoi taas porottaa kunnolla joten päädyttiin lillumaan Amandan altaalle hetkeksi, ihanasti alkaa rusketus syventymään. Ilta lasten kanssa menikin yllättävän helposti, kummallakin oli hyvä päivä. Amanda ja Mira saapuivat vielä myöhemmin leffailemaan meille, tosin itsellä katsominen jäi vähän puolivaloilla suoritetuksi. Uniaikaa jäi taas liian vähän, joten tänään oli otettava sitä kiinni pienten päikkäreiden muodossa. Kävin myös tekemässä superin kinttutreenin salilla, niin hyvä fiilis! Nyt kello onkin jo puoli neljä ja saan poikkeuksellisesti istua vieläkin tässä koneella, sillä Heidi haki Lachien koulusta ja Jazzilla on joku kerho joten hänet pitää noutaa joskus viiden hujakoilla. Enemmän vapaata mulle, ei valituksia!
Eilen tapahtui vielä yksi ihana juttu, sillä Lachie sanoi mulle jotain niin symppistä että melkein piti pari kyyneltä tirauttaa. Hän siis ikävöi kovasti äitiään aina kun Heidi on töissä ja monesti tällöin ollaan puhuttu siitä kun mä olen täällä ja tietysti ikävöin omia vanhempianikin jne. Nyt ajettiin kaikessa rauhassa kotiin partiosta, kun hän yhtäkkiä sanoo "Mirva I’m so sorry that you don’t get to see your mom every day" (eli suomennettuna olen pahoillani kun et näe äitiäsi joka päivä). Vaikka välillä tuo poika ottaa kunnolla aivoon niin näinä hetkinä kadun joka ikistä ikinä päähäni eksynyttä pahaa ajatusta hänestä.

Tammikuun viimeinen

Heippahei ja hyvää sunnuntaita! Täällä kirjoitellaan hyvillä fiiliksillä lyhyistä yöunista huolimatta. Toinen eli viimeinen viikko päikseen muksujen kanssa meni ihan hyvillä fiiliksillä, kaikki selvittiin ilman suuria hermoromahduksia ja nyt Heidi onkin jo kotona. Kuten viimeksi totesinkin, lapset menivätkin maanantaina yöksi isälleen, joten mulle koitti vapaa ilta ja myöhäinen aamu! Kävin rauhassa salilla, katseltiin Amandan, Alicen ja Lenan kanssa Pitch Perfect ja nautin rauhasta.
Tiistai olikin sitten kuuluisa Australiapäivä, jota Aussit juhlivat hyvän ruuan, juoman ja seuran kanssa. Ja mitä olisi Aussijuhlat ilman ilotulituksia, niitä varten kokoonnuttiin taas kaikkiin puistoihin ympäri Perthiä viettämään päivää ja odottelemaan pamauksia. Mä sain onneksi järkättyä niin, että lapset menivät Amandan hostperheen luokse yöksi joten pääsin itsekin liittymään muiden tyttöjen seuraan myöhemmin illalla! Istuskeltiin puistossa boten annaa popittaen, ilmanäytöksiä ihaillen ja uusille ihmisille jutellen. Pian kello löikin jo yhdeksän ja oli aika käynnistää lasershow ja valaista koko taivas suurilla ilotulitteilla. Ja olihan se hieno, erityisesti pidin lasereista jotka olivat uusi juttu muuten jo tutuiksi käyneissä ilotulituksissa. Valoshown jälkeen istuttiin vielä alas katselemaan ihmisjoukon katoamista, ennen kuin huomasimmekaan olimme ainoat koko puistossa! Oli kyllä hassua kuinka nopeasti väkijoukko katosi kuin tuhka tuuleen, iso puisto oli kuitenkin aika täysi ilotulitusten aikaan. Aikamme istuskeltua päätimme mekin hypätä autoon ja matkata kotiin. Onneksi ei lähdettykään yhtään aikaisemmin, ei olisi ollut mikään mukavin ajokokemus sompailla väkijoukon keskellä.

Keskiviikkona ei saatukaan nauttia pitkistä yöunista, vaan oltiin pirteinä jo ennen yhdeksää muksujen kanssa liikenteessä kohti uimahallia. Päivä meni nopsaan, uinnin jälkeen käytiin pikaisesti Amandan kotona pyörähtämässä ennen kuin tultiin kotiin. Lachie halusi isälleen käymään, mikä sopi mulle vallan mainiosti sillä pääsin siinä välissä sopivasti salille hikoilemaan! Ilta menikin sitten kotona rentoillessa, lapset katselivat leffaa ja itse hääräilin milloin mitäkin.
Torstaina meidän oli tarkoitus mennä Adventure Worldiin, mutta koska lähtöinto laantuikin hieman päätettiin viettää päivä Amandan kotona. Lapset polskivat altaassa, pelailivat pelejä, ajelivat potkulaudoilla (joita nämä kyllä kutsuu skoottereiksi, oon edelleen yhtä hämmentynyt asiasta kuin 4kk sitten) ja reenasivat salilla. Me puolestaan pelailtiin erä jos toinenkin Skipboa, loikoiltiin uimapatjoilla ja ruokittiin nälkäisiä muksuja, kiva päivä!

Turistit löysi turistikauppaan Sydneyn lentokentällä // Kasvohoidossa Lauran kanssa // Tylsää baseballia katselemassa // Busseltonin reissulla leffaa katselemassa 

Kamukuva Amandan hostmuksun kanssa // Nyt se parempi kuva sieltä jouluaaton ulkoilmaleffasta // Melbourne Cup! // Vessaselfieee

Tapojeni mukaan olin jättänyt suurimman osan tämän kahden viikon aikana tehtävistä hommista viimeisille päiville joten perjantai menikin siivoillessa! Oikeastaan siivoamisen jättäminen viimeiselle päivälle oli ihan tietoinen valinta, nämä kun osaavat tuhota kaiken viidessä sekunnissa ja halusin tietenkin Heidin näkevän mun siivoilujeni jäljen! Hommien jälkeen laittauduttiin Amandan kanssa ihmisen näköisiksi ja suunnattiin paikallseen yksille. Ehdittiin me melkein tunti siellä istuskella ennen kuin päätettiin lähteä takaisin meille pelailemaan Skipboa, villi perjantai-ilta siis! Mukavaa oli joka tapauksessa, muisteltiin menneitä suomihittejä ja laulettiin kovaa, korkealta ja kauniisti nuotin vierestä, onni on ystävä joka ei valita korvia hivelevästä lauluäänestäni. Amandan lähdettyä kotiin tuli vielä skypeteltyä kotisuomeen ennen nukkumatin treffaamista.

Rannalla // pienet leffaeväät...... // Sunnuntaina matkalla Freoon! // Luolatutkijat Busseltonin reissulla

♥♥ // Amandan kanssa viihteellä // Kuvassa taka-alalla pilkistää jonkun mieshenkilön jalat, hän siis harjoitteli kaiken maailman akrobatiatemppuja tuon junamatkan ajan :-D // North Yunderupin jokimaisemaa

Eilinen alkoikin mukavasti salilla, jonka jälkeen tulin kotiin valmistautumaan päivää ja iltaa varten. Matkalla Amandalle koukkasin paikallisen raakakahvilan kautta, cheat meal day tarkoitti tietenkin kakkua ja raakasuklaata!! Ja kyllä kelpasi, tykkäsin paljon. Hetken päästä hypättiinkin autoon ja ajeltiin sateisessa säässä Perthiin tapaamaan saksalaista tyttöä. Hänen ollessa hieman myöhässä kulutettiin aikaa menemällä IKEAan, ostin elämäni pienimmän irttaripussin ja nautin niistä namuista enemmän kuin koskaan. Mun mahaa hemmoteltiin vielä sushilla, erityisesti kanatäytteiset sushit sai multa paljon pisteitä! Miten on mahdollista, etten ole ennen Ausseihin tuloa tajunnut niiden palleriden taivaallista makua?! Onneksi se virhe on nyt korjattu, nykyisin melkein lempparievästä. Sushien kanssa suunnattiinkin moikkaamaan kaveria, jonka hostellilla hengailtiinkin jokunen tunti ennen ulos suuntaamista. Hostellilta löytyi myös porukka suomalaisia /suomenruotsalaisia jätkiä, joille Amandan kanssa onnellisesti huijattiin olevamme Miriam ja Amanda Norjasta/Puolasta. Oli poikien ilmeet ihan näkemisen arvoisia kun alettiinkin puhumaan Suomea! :--D Hostellihengailun jälkeen käveltiin keskustaan klubeille, jotka olivat pienoinen pettymys tällä kertaa. Lopulta päädyttiinkin Mustang bariin, jossa oli aivan mahtavat bileet! Harmitti, kun ei tultu sinne aikaisemmin. Noh, pitää mennä joskus toiste sitten. Aamuyöstä sanottiin sitten tytöille heipat ja otettiin nokka kohti Mandurahia, meinasi kyllä tällä kuskilla uni tulla silmään mutta onneksi selvitiin kotiin asti.

Busseltonin reissun ajomaisemia ♥ // Samaisella reissulla syömään menossa // Polly ♥♥ // Joku kaunis päivä biitsillä töissä

Halloweenkuva toista kertaa, toivottavasti ei ole muita tullut tuplana // Kamukuva yhteiseltä kävelyltä rannalla // Tytöt käynyt missäs muuallakaan kuin siellä IKEAssa, Swedish food market taas tyhjennetty // Halloween ja minionlaura!

Tänään herättiin myöhään enkä ehtinyt jäädä hengailemaan heille pidemmäksi aikaa, sillä Heidi oli tullut jo lauantaina kotiin mutta ei ehditty nähdä. Oli kiva vaihtaa kuulumisia ja sain mahtavia tuliaisia! Pienten päikkäreiden jälkeen kävin salilla vetämässä aivan mahtavan treenin, siitä jäi kyllä sikahyvä fiilis! Loppuilta onkin kulunut täällä kotosalla, kokkailin itselleni ruokaa, skypettelin kotiin ja nyt tässä onkin jokunen tunti tullut tätä rustattua. Vielä pitäisi nopsaan huonetta hieman siistiä, tämä on nimittäin aivan pommin jäljiltä kun kaikki eilisen kamat on vain tuossa lattialla.
Huomenna alkaakin taas se oikea arki kun lapset menevät kouluun, kaksi lomakuukautta hurahti kyllä niin nopeaan. Innolla odotan kunnon päivärytmiä, nämä hieman myöhäisemmät aamut olisin voinut kyllä mielelläni pitää!

Kuulumisia

Hupsistakeikkaa, viimeksi viikko sitten oon istunut alas naputtelemaan teille kuulumisia! Viikko on tosiaan ollut kivaa hulinaa, sillä Heidin ollessa työreissussa muksut on mun vastuulla. Vaikka en olekaan ollut kuin yhden päivän täysin yksin niiden kanssa vie homma silti enemmän energiaa ja vaatii suunnittelua kuin Heidin kotona ollessa. Kuitenkin, tähän mennessä kaikki on sujunut hyvin (koputan puuta) ja suuremmilta hermoromaduksilta puolin ja toisin ollaan vältytty. Muistan, kuinka silloin joskus loma-marraskuussa tajusin kunnolla, että joudun olemaan niiden kanssa useamman viikon yksin ja olin ihan satavarma etten selviä, en vain pysty siihen. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan, yli viikko jo takana! Asiaa on helpottanut muksujen isä, joka on hakenut heidät hänen luokseen useampaan otteeseen ja mummu, joka esimerkiksi vei heidät leffaan torstaina ja pelaili pelejä eilen.
Mutta viime viikkoon! Tiistaina mentiin päiväksi Amandalle, muksut uivat, pelailivat ja leikkivät ja me aupairit pelattiin skipboa :D Tosin, kuten arvata saattaa, kun he näkivät meidän pelaavan halusivat kaikki mukaan. Yhden yhteispelin jälkeen he kuitenkin kyllästyivät, siirtyivät Wiin pariin ja me saatiin jatkaa pelailua paremmalla menestyksellä! Oltiin heillä kyläilemässä iltakuuteen asti, pelailujen lisäksi pääsin helposti käymään heidän kotisalillaan tekemässä päivän treenin, ei olisi muuten onnistunutkaan kun ei olisi ollut lapsenvahtia.

Poseeraamassa mun turistiaussihupparin kanssa joskus lokakuussa, sille ei oo pahemmin ollut näillä säillä käyttöä :D // Amandan kanssa leffailemassa // Joskus lokakuussa hengailemassa Amandalla // IKEAshoppailua

Baseballia // Skypettelyä kotiin ja sain moikata tätä ihanuutta ♥♥ // Joskus alkuaikoina muksujen kanssa hengailemassa // Katsomassa footya eli aussijalkapalloa paikallisessa

Keskiviikkona lapset menivät päiväksi isälleen, tänä aikana koitin vähän siivoilla ja kävin reenailemassa. Illalla Amanda tuli meille, koitettiin kokkailla banskulettuja huonolla menestyksellä ja katseltiin Harry Potteria. Noissa lätyissä ollaan kyllä semmonen kaksikko, ikinä ei kirjoiteta ohjetta muistiin vaan mututuntumalla mennään! Lisäillään aina fiiliksen mukaan ja joskus lätyt pysyvät kasassa, useimmiten ei. Paitsi oliskohan ollut maanantaina, kun tein niitä ihan itse, onnistuivat täydellisesti!! Mutta Amandan kanssa ei hahha. Nyt ollaan päätetty, että seuraavan kerran kun onnistutaan täydellisesti, kirjoitetaan ohje ylös ja noudatetaan sitä sitten hamaan loppuun saakka, kokeilut saa luvan loppua! Maussahan ei siis ole mitään moittimista, ainoastaan ulkonäössä. Tehtiin lättyjen kylkeen banskujätskiä eli jäisiä banskuja muussaksi ja tadaa, maistuu!
Torstaina ei hommailtu mitään erikoista suunnitelmien muuttuessa. Mummu vei lapset leffaan illalla, jotta mä pääsin salille ja kahville tyttöjen kanssa. Helpattiin Amandan kanssa yhtä perheestä lähtenyttä aupparikamua, neuvottiin jotain perusjuttuja ja jutskailtiin vain. Siinä tuli kyllä hyvä olo, kun itse tajusi oikeasti tietävänsä/osaavansa joitain juttuja jo aika hyvin! Ei sitä niin tajua kun vain elää täällä päivästä toiseen ja niistä tulee jo niin itsestäänselvyyksiä.

Jazzzzz! // Halloween ja elämäni eka kurpitsa! // Meelup Beach // Nuo linnut on hirmu ärsyttäviä, ne tulee aivan liian lähelle! 

Sydney Horbour Bridge // UV ja froyo! // Viikonlopun iltapalaa:bannarimuffinseja, banskujätskiä, mansikoita ja kiiviä, nammm! // Menossa jouluaaton leffaan ft. the perhe!

Perjantai olikin sitten jo vähän stressaavampi päivä, sillä tietysti juuri nyt Heidin ollessa poissa Lachie meni sairastumaan. Hän valitteli jo torstaina korvaansa, muttei kovin paljoa enkä ajatellut sen olevan vakavaa. Yöllä poika heräili useampaan otteeseen itkien, valitti kipua ja meidän lääkevarastot olivat tietenkin aika finito. Sain onneksi kaavittua hieman kivunlievitystä kasaan ja päästiin sillä aamuun asti, jonka jälkeen lääkärireissu häämötti edessä. Onneksi asiat järjestyivät kuitenkin omalta kannaltani hyvin, eikä mun tarvinnut lähteä tutustumaan näiden lääkärikäytäntöihin sen tarkemmin pojan isän päästessä käyttämään häntä. Korvatulehdushan siellä todettiin, vieläpä ärhäkkä sellainen. Nyt korvatippoja menee viikon ajan eikä poika pääse uimaan... Siinä meni siis meidän tämän viikon ohjelmat uusiksi, sillä Adventure World on huvi-/vesipuisto joten sinne ei nyt siis mennäkään. Onneksi kipu näyttää nyt olevan jo hellittänyt, ei ollut mitään kivaa hommaa katsoa toisen sairastelua. Lääkärireissun jälkeen lapset menivät isälleen viikonlopun viettoon ja minä suuntasin lenkkeilyn kautta Amandalle kokkailemaan banskulättyjä ja jatkamaan Pottermaratonia. Meidän banskulätyt muuttuivat kyllä muffineiksi, miljoona kertaa helpompaa kuin pannulla paistaminen!
Lauantain ohjelmassa oli päiväreissu Perthiin, mulla oli parit ostokset tehtävänä ja torstaina nähty aupairkamu jätti osan kamoistaan mun autoon, joten ne oli sitten palautettava. Hypättiin siis junaan ja ajeltiin suoraan Joondalupin ostoskeskukseen, jossa katseltiin muutamat kaupat ja treffailtiin tätä aupairia. Seuraava stoppi olikin IKEA, jossa tytöt nauttivat kaikkien yllätykseksi lihapullia, itse menin omilla eväillä :-D Eihän se ollut mukavaa katsella toisten syövän hyviä lihapullia mutta fiilis sen jälkeen oli mahtava, en sortunut eikä tarvinnut kärsiä mahakivuista! Kotiin päästyä käytiin kävelemässä rannalla, unohdettiin Amandan auto juna-asemalle ja tehtiin taas kerran niitä banskumuffineja! Mitäpäs sitä hyvää vaihtamaan.

The three sisters @ Blue mountains // Biitsillä Lachien kanssa // Polly kerjäämässä rapsutuksia ja nauttimassa auringosta :--D // Menossa ulos saksalaistyttöjen ja Aman kanssa!

Alkuaikoina syömässä Perthissä, näitä snäppikuvia katsoessa ei tarvi enää ihmetellä että mistä ne kilot oikein onkaan putkahtanu :D // Whoopsie tuli valittua huonompi kuva jouluaaton ulkoilmaleffasta mutta menkööt! Siellä hieman tuuli! // Amandan kanssa luultavasti IKEAan matkalla // Yanchep Lagoon ♥

Sunnuntai jäikin mieleen pitkäksi aikaa, sillä aamulla salilla ollessani jouduttiin paikalle tilaamaan ambulanssi. Vanhempi nainen jotenkin kompastui/kaatui juoksumatolla ja lensi siitä maahan, en itse nähnyt tapahtumaa niin en oikein kunnolla voi sanoa. Onni onnettomuudessa oli ettei hän lyönyt päätään juuri takana olleeseen pyörään, silloin olisi ollut paljon pahempi tilanne... Odoteltiin sitten apua aivan liian kauan, autettiin lanssimiehiä sen mitä voitiin ja ihmeteltiin koko salin toimintaa. Ensinnäkään ensiapupuhelimen vieressä ei ollut salin osoitetta, oikeastaan sitä ei ollut missään näkyvillä. Sitten eräs meistä soitti vartijoille, joiden pitäisi valvoa tilaa 24/7. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole, sillä puhelimesta vastattiin vain etteivät he valvo kyseistä tilaa... Luotto paikkaan koki nyt kyllä aikamoisen kolauksen. Saatiin kuitenkin naiselle apua, toivottavasti siitä selvittiin vain pienillä pintanaarmuilla.

Toiset saksalaistytöt, minä ja Jazz luistelemassa! // Uuden vuoden ilotulitukset Sydneyssä, huomatkaa muutama ruutu alareunassa :D // Menossa ulos, vasemmalta Amanda, Alice, minä ja Lena // Joku kaunis auringonlasku

Salihässäkän jälkeen menin rannalle nauttimaan hyvästä säästä ennen kuin kello löi kolmea ja lapset piti hakea. Hetken heidän kanssaan hengailtua lasten mummu tulikin paikalle ja jäi pelailemaan pelejä mun lähtiessä Amandan ja Alicen matkassa kohti Fremantlea ja rantabileitä. Kemut olivatkin hieman erilaiset kuin odotettiin mutta tulipahan käytyä! Kotiin mäkkärin kautta, itse sain taas varmuutta kieltäytymällä houkutuksista ja nauttimalla vain oman banaanin!
Nyt onkin jo maanantaiaamu, tai oikeastaan päivä. Lapset menevät isälleen kunhan Jazz vain heräisi ja mä pääsen salille rääkäämään jalkoja. Huomenna onkin Australia day, saa nähdä mitäs tässä vielä keksitään! Hyvää viikkoa kaikille :)
Ps. kokosin tähän kuvitukseksi muutamat kollaasit mun snäpeistä, niistä kun näkee tätä ihan arkisinta arkea ehkä hieman paremmin.

Viimeiset pari viikkoa

Loppuviikko ja viikonloppu vilahtivat taas ohi ilman mahdollisuuksia tulla postailemaan, mistä ihmeestä mulla riitti silloin alkuaikoina tunteja postailla päivittäin?! Nytkin voisin olla jo nukkumassa mutta kosk edellisestä postauksesta on taas jo melkein viikko niin eiköhän tässä ole aika hieman päivitellä tekemisiä. Varsinkin kuin edelleset postaukset koskivat vain Sydneyn reissua, tässähän ollan oltu jo pari viikkoa sen jälkeen kotona!

Mitä tässä on sitten tapahtunut? Rehellisesti sanottuna en edes muista mitä kaikkea. Saavuttiin siis lämpimään kotiin 5.1 tiistaina, molemmat aika mukavan väsyneinä ja mulla oli flunssakin kaverina. Oli muuten kamalin lentokokemus tuo Sydney-Perth, en saanut nukuttua ja korvat meni koko ajan lukkoon ja se sattui miljoona kertaa enemmän kuin ikinä aikasemmin. Kentältä sompailtiin busseilla ja junilla tänne kotoisaan Mandurahiin ja loppupäivä menikin ihan koomassa, muistan olleeni ihan elävä kuollut kun vihdoin pääsin unille. 

Torstaina aloitettiin katsomaan Harry Pottereita, sillä mä oon pudonnut kauas sivistyksen kelkasta kun en niitä ole nähnyt ja tämä tilannehan oli korjattava! Oon siis nähnyt joistakin jotakin, mutta en kunnolla joten nyt katsellaan sitten kaikki läpi ja ollaan kunnon kansalaisia. Tällä hetkellä ollaan katsottu kaksi että kyllä tässä on vielä matkaa :D 

Viikonloppu meni hostäidin mukana Hawaii-teemaisissa viiskymppisissä hänen kaverinsa luona. Enkä valehtelematta ole ikinä nähnyt niin vanhojen ihmisten bailaavan niin lujaa, aivan mahtavaa! Itse en innostunut tanssimaan mutta oli muuten kyllä kiva ilta, tuli jutskailtua monille uusille ihmisille, paijailtua pieniä tanskandoggeja, käytyä iltauinnilla altaassa, syötyä ihanaa sushia ja kisailtua kehonpaino/venytyskisassa hahhaa. Sunnuntaina herättyä hengailtiin hetki poolilla ja nautittiin hyvästä aamupalasta ennen kotiin suuntaamista. Illalla käytiinkin sitten Amandan perheiden kanssa dinnerillä ravintolassa, sieltä sitten massut pullollaan oli hyvä lähteä kohti uutta viikkoa!

Saksalaistytöt Lena vas. ja Alice palasivat Darwinin reissultaan takaisin etelämpään ja olivat pari viikkoa Amandan tilalla aupparoimassa meidän ollessa Sydneyssä ja sitten Amandan jatkaessa matkustelua porukoidensa kanssa. Kuvassa myös tyttöjen hostmuksut.

Tiistaina oli kyllä yksi viimeaikojen kohokohdista,me nimittäin mentiin luistelemaan!! Kuinka naurettavan onnessaani olinkaan kun sain kuulla pääseväni jäälle, Jazzkin nauroi ettei varmaan koskaan ole nähnyt mua niin iloisena hahha. Mun hymyä ei hyydyttänyt edes sikahuonot luistimet (luojan kiitos löytyi kuitenkin hokkareita!) vaan suhasin ympäri kenttää välillä kolmekin muksua mussa kiinni roikkuen, oli sikahauskaa! Oli myös hienoa nähdä kuinka paljon muksut kehittyi luistelussa, ensin reunoissa roikkuneet tytöt viilettivät lopussa jo yksin ympäri kenttää.

Perjantai vierähtikin Adventure Worldissa mun muksujen, niiden kamujen, Alicen, Lenan ja niiden hostmuksujen kanssa. Päivä meni nopsaan, oli hauskaa ja pääsin jopa isompiinkin laitteisiin nyt tyttöjen kanssa! Kotimatkalla sitten taisteltiinkin koko päivän edestä, homma päättyi siihen että yksi sai purkkaa tukkaansa ja siitähän se ilo sitten repesikin. Loppu hyvin kaikki hyvin, saatiin purkat veks ja kaaos hallintaan! Illalla katseltiin vielä Amandalla Harry Pottereita ja nukuttiin makoisat yöunet hyvänä starttina viikonloppuun.

Koko viikon kestänyt häslinki huipentui lauantaina, kun hoidettiin Heidin kanssa kaikki hommat kuntoon hänen reissuaan varten. Heidi on siis tällä hetkellä Mauilla työreissulla ja mä pomona kotona seuraavat pari viikkoa. Toivottavasti nämä sopivasti myös kesäloman viimeiset viikot sujuvat ongelmitta, koputan nyt vielä puuta ja teen kaikki taikatemput että näin kans tapahtuisi! 

Lauantaina asiat hoidettua kävin tekemässä pikatreenin ennen Perthiin ja allasbileisiin suuntaamista. Eilinen menikin sitten väsyneissä tunnelmissa, hain muksut kolmelta kotiin, käytiin pulikoimassa meressä ja illalla katseltiin koko kööri Harry Potteria meillä.

Tämä viikko alkoikin hyvin, siivoilin kaappeja, vedin kunnon jalkatreenin ja kokkailin paljon. Toivottavasti jatkuu samaan malliin huomenna!

84-87

Wohoo, viikonloppu ja matka ensimmäiselle ”perhelomalle” on edessä! Pakattiin koko kööri hirveän tavaramäärän kera autoon ja juuri hetki sitten auton nokka kääntyi osoittamaan kohti Busseltonia.

Koko viikko hurahti yllättävänkin nopeasti lasten kesäloman alkamisesta huolimatta. Maanantai ja tiistain aamupäivä meni Lachieta ja hänen yökyläilemässä ollutta kaveria vahtiessa, mulla oli siis aikas paljon vapaata aikaa poikien leikkiessä keskenään tai pelatessa tableteilla. Tiistaina mun piti olla illallakin lapsenvahtihommissa mutta sainkin vapaata! Keskustassa oli joku joulujuhla/kulkue, jossa molempien muksujen piti esiintyä ja Heidin esitellä työjuttuja. Noh, Jazz ei ehtinyt kotiin huvipuistoreissulta ennen iltakahdeksaa ja kaikki sekoilivat Lachien homman kanssa joten kummaltakin jäi sitten homma välistä. Heidin työjuttujen peruunnuttua sain tosiaan vapaaillan, joten hyppäsin Amandan kyytiin ja lähdettiin hänen hostmuksujen kanssa katsomaan tapahtumaa. Tai yritettiin, sillä oltiin jo lähtiessä myöhässä, siihen kun yhdistää unohtuneiden kenkien hakureissun ja parkkipaikkasompailut niin jäi joulukulkue näkemättä.

Muutama tunti meni siis kojuja katsellen ja lasten kanssa hengaillen, rentoa ja helppoa. Amandan heitettyä mut kotiin hyppäsin melkein suoraan toiseen autoon ja lähdettiin Heidin sekä Jazzin kanssa takaisin keskustaan katsomaan ilotulituksia. Nätit nekin olivat mutteivät vetäneet läheskään vertoja Royal Shown vastaaville! Kotimatkalla huomattiin muutamia hienoja jouluvaloja, joten lähdettiin sitten vielä pienelle ajelulle ehtimään lisää. Kierreltiin muutamat naapurustot läpi, joiden aikana tulin siihen lopputulokseen että täällä mennään ”kaikki tai ei mitään”-taktiikalla myös jouluvalojen suhteen. Suurimmassa osassa taloista ei ole mitään ja sitten niissä joissa on niin on kunnolla! Piha on kirjaimellisesti täynnä kaikkea jouluhärpäkettä valoihin kiedottuna. Yhdessä näistä kunnolla panostetuista taloista olikin omistaja pihalla juttelemassa kaikille, jotka pysähtyivät katsomaan valoja lähempää. Mekin pysähdyttiin napsimaan muutamat kuvat ja saatiin tältä mieheltä myös yhdet karkit jokainen! Ihana tapa ilahduttaa muita ihmisiä, saa varmasti sekä itselle että muille erittäin hyvän mielen tuollaista tekemällä.

Sori kuvien laadusta, oli yllättäen pimeää, asetukset hieman päälle honkia ja osassa mukaan soppaan iskettiin vielä liikkuva auto!

Keskiviikko olikin helppo ja vähätöinen päivä, sillä lapset menivät päiväksi isälleen. Eipä siinä kuitenkaan mitään erikoista ehtinyt tekemään, kotihommia ja salilla käyntiä. Illaksi sovittiin treffit Amandan ja parin aupairin kanssa paikalliseen pubiin karaokeillasta nauttimaan. Matkaan tuli tuttuun tapaan mutkia, sillä Amandan auton lukko meni rikki, lukiten hänen lompakon rahoineen ja passeineen päivineen sisällensä. Onneksi saatiin kuitenkin puhuttua hänet sisälle paikalliseen, muuten olisi ollut kiva kääntyä takaisin ja pahoitella muille tytöille ettei nyt päästäkään sisälle. Istuskeltiin sisällä muutaman tunnin verran höpötellen niitä näitä, oli tosi kivaa! Jouduttiin lähtemään kotiin liian pian, sillä kaikkien muksut herää meidän mielestä aivan liian aikaisin ja mun piti vielä heittää Amandakin kotiin. Istuttiin tosin vielä jonkin aikaaAmandan kanssa autossa maailmaa parantaen ennen kuin kaarsin kotiin superväsyneenä nukkumaan, hyvä ilta.

Eilinen hurahti muiden päivien tapaan nopeasti ohi, pieni flunssa meinaa puskea päälle joten piti ottaa salillakin kevyemmin. Joulu tuli taloon, sillä koristeltiin kuusi ja koko talo täyteen kaikkea joulukoristeita. Sain myös oman sukan! Kuvaa tästä ei nyt valitettavasti tähän hätään ole mutta eiköhän sellainenkin vielä tähän blogiin eksy! Illalla katseltiin jonkun työmiehen murtautuvan Amandan autoon, jonka jälkeen löhöttiin sohvalla Originalseja katsellen. Flunssan takia meinasin taaas nukahtaa kesken kaiken, taistelin kuitenkin loppuun asti! Suunnitelmissa oli pakkailla vähän valmiiksi mutta tapojeni mukaan se jäi tälle aamulle, miljoonan muun asian kanssa. Aamu menikin kaaosta hallitessa mutta kuten alussa totesin, nyt ollaan matkalla Busseltoniin! Noin vartin päästä saavutaankin perille, kirjaudutaan hotelliin ja rentoutuminen voi alkaa. Edessä on neljä päivää uimista, reenaamista (toivottavasti), hyvää ruokaa ja mahdollisesti jopa CrossFitin testaamista! 
---
Näin kirjoittelin kuusi tuntia sitten kun oltiin vielä matkalla tänne. Nyt ollaan tosiaan päästy hotelliin, käyty hieman uimassa (tai nukkumassa altaan reunalla...) ja sen jälkeen ilta on kulunut täällä huoneessa hengaillessa. Suunitelmiin tuli sellainen muutos, ettei ollakaan tässä hotellissa neljää yötä vaan suunnataan eri hotelliin kahden yön jälkeen. Nämä olivat nimittäin möhlineet meidän varauksen kanssa, eikä meille ollut mitään su-ti-ajalle! Heidin tätä selvitellessä he väittivät paikan olevan täynnä, mutta netistä varaussivustoilta olisi kuitenkin saanut vielä huoneita varattua. Päädyttiin siis pakkaamaan kamat sunnuntaina ja siirtymään aivan upealta näyttävään hotelliin pariksi yöksi, aivan mahtavat majoitukset siis edessä! Vaikka tämäkin paikka on kyllä mun mittapuulla aika hieno. Parasta uudessa paikassa on kuitenkin aamupala ♥♥
Mutta nyt en kirjoittele enempää, sillä täällä ei ole wifiä vaan jaan puhelimesta. Tämän takia myöskään kuvia ei ole kuin muutama, niidenkin lataamiseen meni kivasti aikaa. Toisessa paikassa pitäisikin olla langatonta nettiä tarjolla, jospa silloin ehtisi kirjoittelemaan taas!

79-83

Heippa täältä kylmästä Australiasta! Nyt on mennyt maailmankirjat sekaisin, sillä täällä on oikeasti ollut vilpoisaa viime päivinä, lauantai taisi olla kylmin päivä joulukuussa 50 vuoteen. Kesähän täällä nyt oikeasti jo on, joten lämpötilojen pitäisi huidella lähempänä 30 astetta kuin 15. Ei se mitään, oli kiva kaivaa farkut esille pitkästä aikaa! Hassua kuinka nyt oltiin ihan järkyttyneitä ja kylmissään lämpömittarin näyttäessä 18 astetta, kolme kuukautta sitten olin jo kaivamassa bikinejä esille ja suuntaamassa rannalle. Niin sitä vaan tähänkin tottuu, innolla odotan sitä järkytystä kun kotisuomeen joskus astelen Aussikesän jälkeen...

En kuitenkaan jäänyt loppuviikoksi sängyn pohjalle kylmyyttä pakenemaan, vaan on taas tullut viipotettua siellä täällä. Torstain ohjelmanumerona oli Lachien joulujuhla, jossa vietettiin jokunen tunti erilaisia esityksiä katsellen. Mieleen jäi erityisesti ylisöpöt eskarilaiset, jotka lauloivat/leikkivät mahtavasti pukeutuneina jonkun joulubiisin tahtiin, niin suloisia! Kaikkien pukuihin oli panostettu hirveästi, pukuvalikoimasta löytyi perinteisten tonttujen lisäksi kosketinsoittimia, tähtiä, enkeleitä, eläimiä, kirjeitä... Jokaiselle jotakin. Muuten juhla oli hieman tylsä, kaikki esitykset koostuivat laulusta ja jostain pienestä koreografiasta sen lisäksi. Näytelmä oli kyllä mukana, mutta se oli tarinaltaan hieman jännä ja varsinkin loppu oli todella töksähtävä. Kaikesta valituksesta huolimatta ilta oli kuitenkin ihan kiva!

Perjantai meni töiden osalta ihanan nopsasti ohi, viimeisen koulupäivän kunniaksi Heidi haki muksut joten mulla oli vain perussiivoukset tiedossa. Hommien jälkeen suuntasin kaikkien suureksi yllätykseksi Amandalle! Kokkailtiin heidän perheelle dinneriä ja mokkapaloja, molemmat onnistu vallan mainiosti! Täytyy kyllä muistaa olla kiitollinen siitä, että Amandan hostperhe toivottaa mutkin noin hyvin mukaan heidän elämäänsä, antaa mennä ja tulla miten huvittaa eikä siellä oo ollenkaan vaivaantunut olo. Eihän heillä todellakaan olisi mitään velvollisuutta antaa mun syödä heidän ruokiaan mutta niin vain kerta toisensa jälkeen mulle tarjotaan jääkaapin antimia. On kyllä käynyt niiin suuri mäihä näiden perhekuvioiden kanssa!

Massut täynnä katseltiin ilta Netflixiä ja nukuttiin makoisat yöunet ennen lauantain reissaamista. Otettiin suunnaksi (kylmä) Fremantle ja joulutori. Törmäsin naamakirjassa ilmoitukseen kyseisestä tapahtumasta ja koska Heidin sanoin "everything in Freo is cool!" piti sekin lähteä katsastamaan. Kojut olivat täynnä vaikka mitä itse tehtyä, ihania pieniä purnukoita, taidetta, koruja, asusteita, koriste-esineitä, vaatteita... Ja tietenkin ruokaa! Harmi vain kaikki oli kohtuullisen hintavaa, mukaan tarttui vain yksi joululahja.

Ruokakojuja tiiraillessa törmäsin edellisenä viikonloppuna mun kanssa reissussa olleeseen saksalaistyttöön, joka oli lähtenyt torille pyörimään ranskalaiskaverinsa kanssa. Jäätiin sitten jutskailemaan heidän kanssaan, paettiin yhtäkkiä iskenyttä sadekuuroa ja jatkettiin yhdessä matkaa kohti Freon "normitoria". Oli tosi kiva nähdä häntä ja sovittiinkin näkevämme vielä uudelleen ennen hänen matkan jatkumista! Tytöt tunsivat Fremantlen kadut huomattavasti meitä paremmin, joten he toimivat oppaina toiselle torille suunnatessamme. Siellä  nähtiin Lauraa, ostettiin ihania nougatpaloja, nuuskittiin suloisia teepakkauksia, syötiin risottoa (floppi) ja katseltiin joululahjoja. Kierros jatkui vielä Vegemarketille, josta poistuin tyytyväisenä kookosjätskin kanssa. Pian jo suunnattiin väsyneinä ja viluisina kohti CAT-busseja, joilla päästiin lähemmäs meidän autoa. Täällä on aivan mahtava kattibussisysteemi, parilla eri reitillä liikennöi 10/15min välein ilmaiset bussit jotka osuivat nyttenkin meidän reitin varrelle. Oli kiva vain istuskella tyhjässä bussissa ja katsella maisemia, siinä vaiheessa ei puolen tunnin kävelymatka autolle jaksanut niin kovasti kiinnostaa.

Kotimandurahiin päästyä kiidettiin hieman kauemmaksi katsomaan upeaa auringonlaskua. Todellisuus oli hieman eri kuin meidän haavekuvissa, tuuli meinasi viedä mukanaan ja pilvet peittivät auringon kokonaan. Meillä oli kuitenkin ihan sikahauskaa, pyörittiin rannalla hiukset sekaisina kuvia napsien ja käkätettiin vatsalihakset kipeiksi. Kuinka paljon voikaan naurattaa pelkkä hirmuisessa tuulessa sekaisina hulmuavat hiukset? Aika paljon.

Eilen nukuttiin myöhään, syötiin hyvää aamupalaa ja pian mun pitikin lähteä jo kotiin, jotta ehdin käydä salireissun ennen lasten hakemista. Katsoin lasten perään muutaman tunnin, skypettelin kotiin ja valmistauduin Itsenäisyyspäivän dinnerille. Tarkoitus oli suunnata Fremantleen muiden suomalaisten aupairien kanssa mutta matkaan tulikin mutkia, joiden seurauksena päädyttiin testaamaan uutta paikallista ravintolaa. Kanaburgeria ei pahaksi voisi kukaan haukkua mutta ei mikään elämäni paras makukokemus ollut kyseessä. Syöpöttelyn jälkeen tultiin meille katselemaan netflixistä originalseja ja makoilemaan sohvalla, perinteinen sunnuntai. Ilta päättyi kavereiden kanssa skypettelyyn eikä taaskaan tarvinnut kauaa unta odotella!

Ja vaikka aamulla sitä suuresti epäilinkin, tästäkin maanantaista selvittiin ja nyt on aika mennä nukkumaan. Päivä oli kiireinen, lapsia piti kuskailla kaupoille, kavereille, kaupoille uudestaan, leikkiä, ruokkia, viihdyttää ja vaikka mitä. Salille ehdin onneksi jo päivällä! Illan vietin kotona Lachien, hänen yökyläilykaverinsa, uuden hämisystäväni ja vuotavan katon kanssa. Tätäkin postausta on nyt väännetty jo aivan liian kauan, miljoonan keskeytyksen vuoksi. Nyt kuitenkin toivotan heipat ja painun äkkiä nukkumaan!

69-71

Huhhuh kuinka nopeaa aika vaan kiitää, eilen tuli täyteen 2,5kk täällä ja huomenna on jo torstai eli tuleva viikonloppu on lähempänä kuin edellinen! Tänä viikonloppuna olisikin tarkoitus lähteä katsomaan jotain nähtävyyksiä, sillä mulla on vapaata myös sunnuntai. Saa nyt nähdä saadaanko mitään aikaiseksi, toivotaan! 

Sunnuntaina lapsenvahtimisen jälkeen Amanda tulikin meille mukanaan jauhelihaa ja päästiin kokkaamaan spagetti/jauhelihamössöt. Yritettiin myös pariin otteeseen luoda maissijauhoista kastiketta mutta toisen epäonnistumisen jälkeen luovutettiin ja syötiin ilman. Ei siltikään mitään valittamista, oli ihanaa syödä kunnon täysjyväpastaa ja jauhelihaa ♥ Nautittiin tämä ruokaelämys Nälkäpeliä katsellessa, oli kyllä mukava ilta!

Maanantaipäivä tulikin pyörittyä Mandurahin keskustassa joululahjoja metsästämässä! Haasteelliseksi homman tekee tosiaan tuo posti. Täältähän maksaa ihan mansikoita lähettää yhtään mitään Suomeen, esimerkiksi nyt mun 1,3kg painavalle paketille hintaa tuli reippaat 70 dollaria eli noin 50 euroa. Harmitti kyllä, kun mukaan olisi pitänyt vielä laittaa yksi pieni juttu, mutta sen kanssa paino meni 30 grammaa yli 1,5kg joten jouduin jättämään sen pois. Tuo olisi nimittäin nostanut hintaa taas useammalla kymmenellä dollarilla, joten jouduin nyt vähän karsimaan. Nyt vaan toivotaan, että paketti päätyy perille, mieluiten ennen joulua.

Mutta niin, maanantaina suoritin suurimman osan lahjashoppailusta mutta hieman jäi tiistaillekin. Eilen aamulla auttelin hetken Heidiä työjutuissa ja viimeistelin joululahjajutut ennen kuin hain Lauran juna-asemalta! Hän tuli päivävierailulle tänne hoitamaan muutamat jutut kuntoon ja moikkaamaan meitä. Käytiin ensin postittamassa paketti jonka jälkeen tultiin meille hengaamaan ennen muksujen koulun loppua. Lachien teeball-harkkojen aikana käytiin tutkimassa harkkakentän läheisen Colesin valikoimaa, kuolattiin kaikkia jo myyntiin tulleita jouluherkkuja ja odoteltiin Amandaa. Pian mun pitikin jo mennä hakemaan poika reeneistä, joten jätin Lauran Amandan hellään huomaan ja suuntasin takaisin töihin. Mulla piti olla koko ilta töitä, mutta muutaman mutkan kautta sain kuin sainkin illan vapaaksi ja pääsin katsomaan muiden au pairien kanssa uusimman Nälkäpelin! Hirveällä kiireellä suuntasin kaupan kautta kotiin, kasasin kamat, löysin parkkipaikan täydeltä parkkikselta ja ehdin juuri puoleksi elokuviin. Itse elokuva ei ollut mun mielestä paras noista kaikista, olin osaksi hieman kujalla juonen suhteen sillä en ollut vielä katsonut Matkijanärhen ensimmäistä osaa ja kirjan lukemisesta on muutama vuosi aikaa. Hyvä pätkä se kuitenkin oli, kannatti mennä! 

Tänään onkin ollut hyvä päivä, heräsin oikealla jalalla ja oon ollut hyvällä tuulella koko päivän, sain pyykkivuoren selätettyä, nukuin päikkärit, söin hyvää ruokaa, meillä oli Heidin kanssa hyvät keskustelut dokkarista ja kävin vielä salillakin! Nyt voi hyvillä mielin pikaskypettää kotiin ja mennä ajoissa nukkumaan. 

66/67/68

Nyt on yksi viikko taas (melkein) taputeltu ja periaatteessa uusi jo aloiteltu, sillä olen ollut aamusta asti vahtimassa suloista pikkupoikaa! Meidän päivä on mennyt helposti, ollaan päristelty autoilla ympäri taloa, naurettu kirjan kissakuville, tanssittu lastenohjelmien tahtiin ja muuta mukavaa. Ulkona ei kovin kauaa viitsinyt olla, sillä tänäänkin lämpötila on kohonnut sinne 35 asteen kieppeille joten mielummin pysyttelen sisällä enkä ala stressaamaan auringosta, nesteytyksestä ja muusta mukavasta. Ja kyllähän täällä sisälläkin tekemistä riittää, leluja löytyy pienen lapsiarmeijan tarpeisiin! Nyt hän kuitenkin rauhoittui syömään ja leikkimään joten mulle jäi aikaa kirjoitteluun.

Perjantai oli tosiaan mulla kokonaan vapaa, joten sain nauttia hieman myöhäisemmästä aamusta ja rauhallisesta aamupalasta. Suunnitelmissa oli mennä juoksemaan heti herättyäni, mutta päädyinkin siirtämään urheilun myöhemmälle ja lähteä heti Amandalle. Täällähän on nyt paraikaa paljon maastopaloja meneillään, uutisissa kerrotaan useista suurta tuhoa tehneistä paloista ja varoitellaan niiden leviämisestä. Viime viikolla uutisoitiin myös muutaman reppureissaajan kuolleen näiden vuoksi. Amandan hostiskä tiesi kertoa heidän olleen autolla liikkeellä ja olivat sitten jotenkin ajautuneet kahden liekkirintaman keskelle, josta liekit sitten "imaisivat" heidät pois tieltä. En tiedä miten homma oikeasti meni, tämä oli tosiaan ihan vain puskaradion versio ja saatoin hyvinkin ymmärtää homman aivan väärin. Joka tapauksessa pelottavaa! Mutta niin, Waroona jäi nyt välistä sillä palojen vuoksi ilma ei ollut paras mahdollinen joten jätimme reissun toiseen kertaan. Päädyttiin pyörimään Pinjarraan, joka on ihan vartin ajomatkan päässä oleva pikkukylä. Kierreltiin pientä puistoaluetta, napsittiin kuvia ja oltiin vain. Keskustasta löytyi paikallinen kirppari, josta shortseiksi tuunattavia farkkuja ja Amanda tekikin aivan mahtavan löydön! Oon hieman katkera, sillä itse en ollut ihan niin onnekas. Onneksi ollaankin aikalailla samaa kokoa, ehkä pääsen lainailemaan niitä silloin tällöin!

Pinjarrasta suunnattiin kaupan kautta Amandalle syömään ja leffailemaan! Meinataan mennä katsomaan uusin Nälkäpeli tiistaina joten edelliset pätkät pitäisi saada katsottua ennen sitä. Ensimmäinen on nyt nähty mutta kaksi pitäisi vielä katsella. Kaupasta tarttui mukaan herkkujen lisäksi myös ihan oikeaa ruokaa, sillä mun teki hirveästi mieli spagettia ja jauhelihakastiketta! Sitähän oli sitten tehtävä. Ja oli kyllä niiiin hyvää, oi nam! Syömisen ja leffailun lisäksi iltaan mahtui salitreeni ja yleistä oleskelua.

Eilisen päivän ohjelmassa oli aamusali, IKEAn ruokaosasto ja Perth. Aamulla hikoiltiin hieman edellisen illan suklaita pois jalkatreenin merkeissä, on kyllä suuri plussa kun Amandalla pääsee salille milloin haluaa! IKEA ei taaskaan pettänyt ja pois marssi pari onnellista tyttöä. Syötiin mahat täyteen lihapullia (ja pottumuussia, jota tällä kertaa oli myös tarjolla!), ostettiin pullot glögiä ja villiinnyttiin karkkiosastolla. Tällä kertaa löytyi irttareiden lisäksi myös turkinpippureita. Syöpöttelyn jälkeen mentiin keskustaan pyörimään, nautittiin jotkut jäähilejuomat, ihmeteltiin joulukoristeita, shoppailtiin ja katseltiin ihmisiä. Amanda jäikin Perthiin yöksi kavereitaan tapaamaan, mun oli hypättävä junaan ja lähdettävä kotiin nukkumaan jotta jaksaisin tänään herätä aikaisin töihin. 

Ja niin vaan tämänkin postauksen kirjoittamiseen kului viisi tuntia muutaman keskeytyksen vuoksi! Kohta pojan äiti tuleekin jo kotiin ja mun työpäivä olisikin pulkassa. Suunnitelmissa olisi jatkaa Nälkäpelejä meillä Amandan kanssa, rentoutua vielä hetki ennen kuin uusi viikko virallisesti pyörähtää käyntiin. Hyvää sunnuntaita kaikille!